Työmarkkinatilastot

Oppitunti:	1 Mitä työmarkkinat ovat? 2 Miten työmarkkinoita tilastoidaan? 3 Työmarkkinatilastojen peruskäsitteet ja tunnusluvut 4 Muita keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja 5 Työttömyyden tilastointi 6 Työllisyyden tilastointi 7 Ansioiden tilastointi 8 Muuttuvat työnteon ajat, tavat ja paikat 9 Kansainvälistä vertailua työllisyydestä ja työttömyydestä 10 Työmarkkinatilastoinnin historia
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 4.1 Aktivointiaste 4.2 Ammatti 4.3 Avoimien työpaikkojen aste 4.4 Pendelöinti 4.5 Taloudellinen huoltosuhde 4.6 Toimiala 4.7 Työnantajasektori 4.8 Työpaikka 4.9 Työpaikkaomavaraisuus 4.10 Työura

4.3 Avoimien työpaikkojen aste

Avoimien työpaikkojen aste (job vacancy rate) eli vakanssiaste tarkoittaa avoimien työpaikkojen määrän suhdetta täytettyjen ja avoimien työpaikkojen summaan. Täytetyillä työpaikoilla tarkoitetaan niitä palkallisia työpaikkoja, joissa on työntekijä. Avoimien työpaikkojen asteen laskennassa käytetään joskus täytettyjen työpaikkojen määrän sijasta työllisten määrää.

Avoimien työpaikkojen aste on käytössä esimerkiksi EU:n tilastovirasto Eurostatin julkaisemissa avoimien työpaikkojen tilastoissa, jotka perustuvat jäsenmaiden tilastovirastojen tuottamiin tietoihin avoimista työpaikoista.

Eurostatin tilastoissa avoimien työpaikkojen aste lasketaan seuraavasti:

Avoimien työpaikkojen aste kuvaa työnantajien uuden työvoiman tarvetta ja on siksi yhteydessä työttömyyteen. Talouden noususuhdanteissa tyypillisesti avoimien työpaikkojen aste kasvaa ja työttömyysaste pienenee, ja vastaavasti laskusuhdanteissa työttömyysaste kasvaa avoimien työpaikkojen asteen pienentyessä. Toisaalta avoimien työpaikkojen asteen ja työttömyysasteen suhde riippuu myös siitä, kuinka hyvin tarjolla olevat työpaikat ja työvoima kohtaavat. Työttömyys ei välttämättä vähene vaikka avoimet työpaikat lisääntyisivät, jos esimerkiksi työttömien ammattitaito ei vastaa tarjolla olevia tehtäviä tai jos työttömyysongelma ja uudet työpaikat keskittyvät eri alueille.

Esimerkki havainnollistaa niin sanotun Beveridge-käyrän avulla, miten avoimien työpaikkojen asteen ja työttömyysasteen kehitys kuvaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta.

Esimerkit