Työmarkkinatilastot

Oppitunti:	1 Mitä työmarkkinat ovat? 2 Miten työmarkkinoita tilastoidaan? 3 Työmarkkinatilastojen peruskäsitteet ja tunnusluvut 4 Muita keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja 5 Työttömyyden tilastointi 6 Työllisyyden tilastointi 7 Ansioiden tilastointi 8 Muuttuvat työnteon ajat, tavat ja paikat 9 Kansainvälistä vertailua työllisyydestä ja työttömyydestä 10 Työmarkkinatilastoinnin historia
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 4.1 Aktivointiaste 4.2 Ammatti 4.3 Avoimien työpaikkojen aste 4.4 Pendelöinti 4.5 Taloudellinen huoltosuhde 4.6 Toimiala 4.7 Työnantajasektori 4.8 Työpaikka 4.9 Työpaikkaomavaraisuus 4.10 Työura

4.4 Pendelöinti

Pendelöinnillä eli sukkuloinnilla tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Esimerkiksi Espoossa asuva ja Helsingissä työskentelevä henkilö on pendelöijä. Tietoa pendelöinnistä tuotetaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa, jonka tietojen pohjalta voidaan tarkastella pendelöintiä erilaisia alueluokituksia käyttämällä.

Nettopendelöinnillä tarkoitetaan alueelle muualta töihin tulevien henkilöiden ja alueen ulkopuolella työssäkäyvien välistä erotusta. Helsingin nettopendelöintiluku voidaan laskea vähentämällä Helsinkiin töihin tulevien määrästä Helsingin ulkopuolella työskentelevien määrä. Positiivinen nettopendelöintiluku tarkoittaa, että alueelle tulevien työllisten määrä on suurempi kuin alueelta sen ulkopuolella työssäkäyvien määrä. Pendelöintiluku voidaan laskea myös esimerkiksi kahden yksittäisen kunnan välillä.

Pendelöintiin kytkeytyy myös työpaikkaomavaraisuuden käsite. Se kuvaa tietyllä alueella, yleensä kunnassa, työssäkäyvien eli työpaikkojen määrän ja alueella asuvien työllisten välistä suhdetta. Jos suhdeluku on yli sata, alueella on enemmän työpaikkoja kuin työllisiä.