På svenska

In English

Työmarkkinatilastot

Oppitunti:
Aihe:

5.5 Työmarkkinoiden kausivaihtelut ja trendit

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta saadaan tietoa kuukausittain. Vuoden ajasta riippuen työttömyyttä kuvaavat kuukausiluvut vaihtelevat tai jopa osoittavat erisuuntaista kehitystä. Työmarkkinoiden toiminnalle on tyypillistä voimakkaat kausivaihtelut lomista, kesätöistä ja rekrytointiajankohdista johtuen. Maatalous, matkailuala ja rakentaminen ovat esimerkkejä aloista, joissa työt ovat sesonkiluonteisia ja joissa työttömyys saattaa vaihdella paljonkin vuodenajasta toiseen.

Kausivaihtelut hankaloittavat työttömyyden kehityksen tulkintaa. Työttömyyden vaihtelu kuukaudesta toiseen saattaa antaa harhaanjohtavan kuvan työttömyyden pitkän aikavälin kehityksestä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa opiskelijoiden osuus työmarkkinoilla näkyy etenkin keväisin työttömyyden kasvuna. Tällöin saattaa tuntua, että työttömyystilanne olisi alkanut muuttua huonompaan suuntaan. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa myös työtä hakevat opiskelijat luetaan työttömiksi, jos he täyttävät aktiivisen työnhaun kriteerit.

Esimerkiksi vuoden 2015 toukokuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömistä oli päätoimisia opiskelijoita 141 000 eli noin 43 prosenttia. Muina kuukausina päätoimisten opiskelijoiden osuus työttömistä on vähäisempi.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa julkaistaan niin kutsuttuja trendejä, joista säännönmukainen kausivaihtelu ja epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu on puhdistettu pois. Esimerkiksi työttömyystilanteen pitkän aikavälin muutos on trendin avulla hahmotettavissa nopeammin ja selvemmin kuin tasoittamattomista luvuista.

Kuukausiaineistosta muodostetut Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömien trendit osoittavat samaa kehityssuuntaa, tosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työttömien trendi vaihtelee enemmän. Tämä selittyy sillä, että nopeat muutokset työmarkkinoilla heijastuvat työvoimatutkimuksen lukuihin paljon herkemmin kuin työ- ja elinkeinoministeriön lukuihin.

Myös trendilukuja tulkittaessa tulisi muistaa, että vasta parin kolmen kuukauden periodi antaa luotettavan kuvan kehityssuunnan muutoksesta. Yhden kuukauden eli viimeksi lasketun estimaatin perusteella ei voi luotettavasti päätellä muutokseen määrää tai suuntaa.

Lisätietoa kausitasoitetusta trendistä löytyy työvoimatutkimuksen menetelmäselosteesta Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset.

Kuvio. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömät sekä niiden trendit 2011/01−2016/07

Kuvio. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömät sekä niiden trendit 2011/08−2016/08

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus (Tilastokeskus) ja työnvälitystilasto (TEM). Helsinki: Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu 10.10.2016]. Saantitapa: työvoimatutkimuksen sisäinen tietokanta.


Jaa