Työmarkkinatilastot

Oppitunti:	1 Mitä työmarkkinat ovat? 2 Miten työmarkkinoita tilastoidaan? 3 Työmarkkinatilastojen peruskäsitteet ja tunnusluvut 4 Muita keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja 5 Työttömyyden tilastointi 6 Työllisyyden tilastointi 7 Ansioiden tilastointi 8 Muuttuvat työnteon ajat, tavat ja paikat 9 Kansainvälistä vertailua työllisyydestä ja työttömyydestä 10 Työmarkkinatilastoinnin historia
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 5.1 Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston ero 5.2 Näin työvoimatutkimus määrittelee työttömyyden 5.3 Laaja työttömyys 5.4 Piilotyöttömyys 5.5 Työmarkkinoiden kausivaihtelut ja trendit 5.6 Rakenteellinen työttömyys 5.7 Pitkäaikaistyöttömyys 5.8 Nuorisotyöttömyys

5.6 Rakenteellinen työttömyys

Rakenteellisen työttömyyden käsite nousi yleiseen tietoisuuteen 1990-luvulla korkean työttömyyden oloissa ja työttömyysjaksojen kestojen pidentyessä. Tutkijat kiistelevät rakenteellisen työttömyyden määrästä ja keinoista vaikuttaa siihen.

Rakenteellinen työttömyys voidaan karkeasti ymmärtää sellaisena työttömyytenä, joka ei vähene, vaikka samaan aikaan vallitsisi työvoimapula. Suhdannetyöttömyys on taasen seurausta talouden suhdannevaihteluista, kun työvoiman kysyntä vähenee lasku- ja matalasuhdanteen aikana.

Yhtenä keskeisenä syynä rakenteelliseen työttömyyteen on nähty se, että työelämän vaatimukset ovat kasvaneet siinä määrin, ettei työttömien ammattitaito enää riitä tarjolla oleviin tehtäviin. Rakenteellisen työttömyyden syitä on etsitty myös verotuksesta, tulonsiirroista ja työttömyysturvasta. Niiden suuruudella on katsottu yksittäistapauksissa olevan vaikutusta siihen, että työpaikan tarjoaminen tai työpaikan vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.