Työmarkkinatilastot

Oppitunti:	1 Mitä työmarkkinat ovat? 2 Miten työmarkkinoita tilastoidaan? 3 Työmarkkinatilastojen peruskäsitteet ja tunnusluvut 4 Muita keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja 5 Työttömyyden tilastointi 6 Työllisyyden tilastointi 7 Ansioiden tilastointi 8 Muuttuvat työnteon ajat, tavat ja paikat 9 Kansainvälistä vertailua työllisyydestä ja työttömyydestä 10 Työmarkkinatilastoinnin historia
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 5.1 Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston ero 5.2 Näin työvoimatutkimus määrittelee työttömyyden 5.3 Laaja työttömyys 5.4 Piilotyöttömyys 5.5 Työmarkkinoiden kausivaihtelut ja trendit 5.6 Rakenteellinen työttömyys 5.7 Pitkäaikaistyöttömyys 5.8 Nuorisotyöttömyys

5.7 Pitkäaikaistyöttömyys

Tietoa henkilön työttömyyden kestosta ja työttömyysjaksojen määristä saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta saadaan tietoa työttömyyden kestosta.

Pitkäaikaistyöttömät ovat työttömiä, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys on varsinkin ikääntyneiden ja matalan koulutustason työttömien ongelma. Se on vakava ongelma siksi, että työttömyyden jatkuessa pitkään työttömän ammattitaito rapistuu ja työttömällä on suuri riski syrjäytyä lopullisesti työmarkkinoilta.

On myös havaittu, että innostus työnhakuun vähenee työttömyyden pitkittyessä. Jatkuvat epäonnistumiset työpaikan löytämisessä saattavat lannistaa työnhakijan niin, että hän kokee työnetsinnän olevan turhaa. Useat heistä luokitellaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa piilotyöttömiksi. Pitkäaikaistyöttömyyttä pyritään lieventämään aktiivisilla työvoimapoliittisilla palveluilla – koulutuksella, valmennuksella ja muulla työllistämisellä.

Kokonaistyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden keskinäisestä riippuvuussuhteesta EU-tasolla voit lukea oppitunnilta 9.3 Korkea kokonaistyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys liittyvät toisiinsa.