Työmarkkinatilastot

Oppitunti:

1 Mitä työmarkkinat ovat? 2 Miten työmarkkinoita tilastoidaan? 3 Työmarkkinatilastojen peruskäsitteet ja tunnusluvut 4 Muita keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja 5 Työttömyyden tilastointi 6 Työllisyyden tilastointi 7 Ansioiden tilastointi 8 Muuttuvat työnteon ajat, tavat ja paikat 9 Kansainvälistä vertailua työllisyydestä ja työttömyydestä 10 Työmarkkinatilastoinnin historia

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 7.1 Tilastokeskus laskee palkansaajien ansioita  7.2 Ansioiden jakautuminen 7.3 Keskeisin ansioita määrittävä tekijä on ammatti 7.4 Korkeakoulutetuilla suurempi ansiotaso 7.5 Palkansaajien ansiot Uudellamaalla reippaasti muita maakuntia suuremmat 7.6 Ansiot kehittyvät työnantajasektoreilla samaa trendiä noudattaen 7.7 Ansiotaso Euroopassa 7.8 Työvoimakustannukset Suomessa ja Euroopassa 7.9 Työvoimakustannusten kehitys ja kilpailukyky

7.1 Tilastokeskus laskee palkansaajien ansioita 

Vuonna 2015 Suomessa työskennelleiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansion mediaani oli 2 963 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, että koko kuukauden täyttä työviikkoa tehnyt keskimääräinen palkansaaja ansaitsi bruttona kaikki palkanosat huomioituna tämän verran.

Tilastokeskus tilastoi säännöllisen työajan ansioita ja kokonaisansioita. Nämä ansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki maksetut lisät ja luontoisedut. Kokonaisansiot sisältävät myös ylityökorvaukset. Ansiot eivät sisällä tulospalkkioita tai lomarahoja. 

Tilastokeskus ilmoittaa kuukausitason ansiotiedot perustuen kokoaikaisten palkansaajien tietoihin. Tällä pyritään tekemään ansiotiedoista työajan suhteen vertailukelpoisia. Osa-aikaisten palkansaajien ansiot näkyvät palkkatilastoissa vain tarkasteltaessa tuntipalkkoja.

Miksi tilastoidaan ansioita eikä palkkoja?

Eri toimialat ja ammatit ovat erilaisia palkkauskäytännöiltään, ja on hyvin vaikea määritellä sitä, mikä osa palkkauksesta on peruspalkkaa. Onkin yksiselitteisempää tilastoida sitä, mitä palkansaajille työstä maksetaan ansioina eikä palkkoina. Tällöin voidaan niputtaa yhteen kaikki palkkakuitilta löytyvät säännöllisesti maksettavat ansioerät, kuten esimerkiksi peruspalkka, henkilökohtainen lisä, vuorotyölisä, sunnuntai- ja ylityökorvaus. 

Palkanlisien osuus ansioiden muodostumisesta on merkittävä, ja joillakin aloilla yli 20 prosenttia ansioista kostuu erilaisista lisistä. 

Mistä Tilastokeskus saa ansiotiedot?

Tilastokeskus saa ansiotietoja työmarkkinajärjestöiltä (mm. Elinkeinoelämän keskusliitolta, Valtion työmarkkinalaitokselta). Tämän lisäksi Tilastokeskus tiedustelee ansiotietoja suoraan yksityisen sektorin järjestäytymättömiltä yrityksiltä sekä kunnilta että kuntayhtymiltä. Ansiotiedot ovat siis työnantajien raportoimia ja ne perustuvat palkanlaskentajärjestelmistä saataviin tietoihin. 

Palkansaajia on Suomessa noin 2,1 miljoonaa. Palkkatilastot kattavat noin 1,6 miljoonaa palkansaajaa. Alle viisi henkilöä työllistävät yritykset eivät kuulu palkkatilastojen kohdejoukkoon. 

Tilastokeskus julkaisee useampaa palkkatilastoa. Näistä yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkkatilasto, kuntasektorin palkkatilasto ja valtion palkkatilasto ovat työnantajasektorikohtaisia palkkatilastoja. Palkkarakennetilasto yhdistää työantajasektorikohtaiset tilastot yhdeksi tilastokokonaisuudeksi. 

Työnantajasektorikohtaiset ovat palkkatilastoista ajankohtaisimpia. Palkkarakennetilasto mahdollistaa koko kansantalouden ansioiden tarkastelun vuositasolla ja erilaisilla taustamuuttujilla. Ansiotasoindeksi kuvaa palkansaajien ansioiden muutosta vuosien ja vuosineljännesten välillä.

Palkkatilastot eivät sisällä yrittäjien ansiotietoja.