Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:

1.8 Väestötieteellisestä tutkimuksesta

Väestötieteellistä tutkimusta voidaan kutsua klassiseksi demografiaksi silloin, kun se keskittyy pelkästään väestötekijöihin ja niiden keskinäisiin yhteyksiin eikä muita tekijöitä oteta tarkasteluun. Tarkastelutapaa voidaan sanoa suljetuksi. Tässä mielessä sitä on kutsuttu myös puhtaaksi, suppeaksi tai formaaliksi väestötieteeksi. Kuvataan esimerkiksi väestön ikärakennetta ja sen kehitystä tai miten kuolevuuden aleneminen vaikuttaa ikärakenteeseen tai miten ikärakenne vaikuttaa syntyvyyteen. Väestöilmiöitä voidaan mitata yksinkertaisilla tunnusluvuilla tai niitä kuvaamaan voidaan määritellä matemaattisesti vaativia apukeinoja. 

Kun klassiseen demografiseen tarkasteluun otetaan mukaan muiden tieteenalojen näkökulmia, tutkimustapa muuttuu monitieteiseksi, ja silloin usein siirrytään puhumaan väestöntutkimuksesta. Tällöin havaitulle väestöilmiölle, jota on kuvattu klassisen demografian menetelmin, yritetään saada ymmärrystä muiden tieteiden kuten yhteiskunta- tai luonnontieteiden alaan kuuluvien tekijöiden selitysmalleista.

Sen lisäksi, että yritetään ymmärtää ilmiötä, on myös olennaista tutkia väestöilmiöiden vaikutuksia yhteiskuntaan: esimerkiksi mitä vaikutuksia kaupunkeihin suuntautuvalla muuttoliikkeellä on kaupunkien kehitykseen tai millaisia vaikutuksia syntyvyyden alenemisella ja eliniän pitenemisellä on eläkejärjestelmään Suomessa.

Testaa Harjoitukset-kohdassa, miten hyvin muistat tämän oppitunnin asiat.

Harjoitukset

Jaa