På svenska

In English

Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:
11

10.4 Pronatalistinen väestöpolitiikka

Pronatalistisen väestöpolitiikan tavoitteena on nostaa syntyvyyttä. Tämä voi tapahtua lähinnä kahdella tavalla. Toisaalta voidaan rajoittaa ehkäisyvälineiden tai abortin saatavuutta ja toisaalta antaa perheille taloudellista tukea, jotta helpotetaan lapsen hankkimisesta koituvia kuluja. Taloudellinen tuki voidaan antaa esimerkiksi lapsilisinä, verohelpotuksina tai halpoina asuntolainoina.

Erityisesti 1930-luvulla monissa maissa pyrittiin väestönkasvua edistämään syntyvyyttä lisäämällä. Natsi-Saksa kriminalisoi abortit, rajoitti ehkäisystä tiedottamista ja kiristi naimattomien verotusta. Näin saatiin syntyvyys 1930-luvulla nousemaan.
(Lähde: Jones, H.R. 1981. A Population Geography. London)

1930-luvulla myös Suomessa oltiin huolissaan väestönkasvun hiipumisesta. Vuonna 1934 Tilastollinen Päätoimisto julkaisi ensimmäisen väestöennusteen, jossa ennakoitiin, että Suomen väestö ei milloinkaan saavuta neljän miljoonan asukkaan rajaa. Tämä sai monet tahot huolestumaan Suomen tulevaisuudesta.

Vuonna 1945 Suomessa annettiin asetus maanhankinnasta, jolloin kustakin syntyneestä lapsesta sai viisi prosenttia lainan määrästä anteeksi. Samoin säädettiin kodinperustamislainalaki, jolloin myös syntyneiden lasten määrällä sai helpotusta lainan maksusta. Näiden asetusten ja lakien tarkoituksena oli helpottaa rintamalta tulleiden henkilöiden sijoittumista yhteiskuntaan, mutta yhtenä tavoitteena oli korvata sodan aiheuttamat menetykset väestönkehitykselle.
(Lähde: Pitkänen, Kari. 1988. Väestöntutkimus ja yhteiskunta, Suomen Väestötieteen yhdistyksen julkaisuja N:o 11. Helsinki).

Perinteisten ehkäisyvälineiden saannin rajoittamisen ohella monissa maissa myös aborttilainsäädännön kiristämisellä on saatu aikaan syntyvyyden kasvua. Tästä hyvänä esimerkkinä on Romania, jossa 1960-luvulla abortista oli tullut yleinen ehkäisyväline. Romanian hallitus – lähinnä presidentti Nicolae Causescun käskystä – kielsi vuonna 1966 abortit. Tämän seurauksena syntyvyys kasvoi nopeasti. Kun vuonna 1966 Romanian kokonaishedelmällisyysluku oli 1,92, se lähes kaksinkertaistui 3,67:ään seuraavana vuonna.

2000-luvulla esimerkiksi Venäjä on harjoittanut pronatalistista väestöpolitiikkaa. Syntyvyys laski Venäjällä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Maan kokonaishedelmällisyysluku on pysynyt 1990-luvun puolivälistä asti alle 1,5:ssä. Yhdistettynä korkeaan kuolleisuuteen ja vilkkaaseen maastamuuttoon matala syntyvyys on johtanut siihen, että maan väkiluku on laskenut useilla miljoonilla. Syntyvyyttä on yritetty nostaa esimerkiksi tarjoamalla rahallisia etuja synnyttäneille naisille ja erilaisia alennuksia suurperheille.


Jaa