Väestötieteen perusteet

Oppitunti:	1 Mitä on väestötiede 2 Väestötieteen historia 3 Väestöntutkimuksen perusaineistot 4 Suomen väestötilaston historia 5 Väestötieteen keskeiset käsitteet 6 Väestöilmiöt 7 Väkilukutiedot tunnuslukujen perustana 8 Väestöilmiöiden mittaaminen 9 Väestöteoriat 10 Väestöpolitiikka 11 Väestöennusteet 12 Suomen väestö 13 Maapallon väestö
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 11.1 Väestöennuste – laskelma tulevaisuuteen 11.2 Ennuste – kristallipalloko apuna? 11.3 Sivustakatsojan ennuste – asiaan vaikuttajan ennuste 11.4 Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä

11.1 Väestöennuste – laskelma tulevaisuuteen

Väestöennusteella tarkoitetaan tiettyyn vuoteen tulevaisuudessa ulottuvaa väkiluvun laskemista, joka perustuu menneestä kehityksestä laskettuun kehitykseen ja arvioon tämän kehityksen suunnasta.

Väestöennusteet voivat olla pelkkiä kokonaisväkiluvun huomioon ottavia laskelmia. Tällöin menneestä kehityksestä lasketaan esimerkiksi väestönkasvu tietyltä ajanjaksolta. Tämän kehityksen oletetaan myös jatkuvan ja näin lasketaan väestönkehitys tulevaisuuteen. Tällainen kokonaisväkiluvun kehitykseen perustuva laskelma oli aikaisemmin mainittu Malthusin arvio maapallon väestön geometrisesta kasvusta.

Toisaalta väestöennuste voidaan laskea ottamalla huomioon väestön ikä- ja sukupuolirakenne sekä laskemalla syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys erikseen. Tätä menetelmää kutsutaan komponenttimenetelmäksi eli menetelmäksi, jossa otetaan huomioon väestönkehitykseen vaikuttavat osatekijät eli komponentit. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat kohorttikomponenttimallilla tuotettuja.

Kuvio. Väestöllinen huoltosuhde Suomessa 1865–2015 ja ennuste vuoteen 2065

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestötilastot, Väestörakenne ja Väestöennuste. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2016]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/ ja http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html