Väestötieteen perusteet

Oppitunti:	1 Mitä on väestötiede 2 Väestötieteen historia 3 Väestöntutkimuksen perusaineistot 4 Suomen väestötilaston historia 5 Väestötieteen keskeiset käsitteet 6 Väestöilmiöt 7 Väkilukutiedot tunnuslukujen perustana 8 Väestöilmiöiden mittaaminen 9 Väestöteoriat 10 Väestöpolitiikka 11 Väestöennusteet 12 Suomen väestö 13 Maapallon väestö
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 12.1 Suomen väestö kautta aikojen 12.2 Hedelmällisyyden kehitys – lapsiluku pienenee 12.3 Kuolevuuden kehitys – elinaikaa lisää

12.1 Suomen väestö kautta aikojen

Suomeen saapuivat ensimmäiset ihmiset jääkauden jälkeen noin vuoden 7000 eaa. tienoilla. Arkeologisin löydöin, kielitieteellisten selvitysten ja geneettisten tutkimusten perusteella on selvitetty, että jo alun perin maa oli asutettu etelästä pohjoiseen ja maan väestö oli esihistoriallisena aikana muutama tuhat henkilöä.

Ensimmäinen luotettava väkilukutieto on vuodelta 1749, jolloin silloisessa Ruotsissa aloitettiin väestötilastojen laadinta. Tuolloin Suomen väkiluku oli 410 400 henkilöä. Miljoonan asukkaan raja ylitettiin Suomen sodan (1808–1809) jälkeen vuonna 1811, kun niin sanottu Vanha-Suomen alue liitettiin Suomeen. Viiden miljoonan asukkaan raja ylitettiin vuonna 1991.

Miljoonan asukkaan rajan ylitys

• 1. miljoona 1811
• 2. miljoona 1879
• 3. miljoona 1912
• 4. miljoona 1950
• 5. miljoona 1991

Vuotuinen väestönkasvu vaihteli 1–2 prosentin välillä aina 1900-luvun alkuun saakka. Tosin muutamina poikkeuksellisina sota- ja katovuosina väestönkasvu saattoi olla negatiivinen eli väestön määrä väheni. 1970-luvulla väestönkasvu putosi alle puolen prosentin ja 1990-luvulla jo 0,2 prosentin tuntumaan. Viime vuosina väkiluvun kasvu on elpynyt noin puoleen prosenttiin, mikä selittyy lisääntyneellä maahanmuutolla.

Esimerkeissä näet Suomen väkiluvun kehityksen 1700-luvun puolivälistä. 

Esimerkit