På svenska

In English

Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:

12.2 Hedelmällisyyden kehitys – lapsiluku pienenee

1700-luvulla kokonaishedelmällisyysluku eli lasten keskimäärä oli 5–6 lasta naista kohti. Vaikka lapsia syntyi paljon, väestönkasvuun vaikutti merkittävästi kuolevuus. Noin viidennes lapsista kuoli jo ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Koko 1800-luvun hedelmällisyys pysyi samalla tasolla – tosin vuosittain vaihdellen. Suomen sodan ja suurten nälkävuosien aikana lapsia syntyi poikkeuksellisen vähän, mutta olojen vakiinnuttua hedelmällisyys kohosi normaalille tasolle. Hedelmällisyys on tällä hetkellä monessa kehitysmaassa samalla tasolla kuin 1700- ja 1800-luvulla Suomessa. Esimerkiksi joissakin Afrikan maissa syntyy yhä nykyisin keskimäärin 5–6 lasta naista kohti.

1800-luvun lopulla perinteinen maatalousyhteiskunta alkoi murentua. Työpaikkoja avautui niin teollisuuden kuin palveluelinkeinojen parissa – palkkatyö yleistyi. Ihmiset muuttivat yhä enemmän kaupunkeihin ja jokien varsille perustettiin lukuisia uusia teollisuuslaitoksia. Elintaso kasvoi ja osa tuosta vaurauden lisääntymisestä maksettiin pieninä lapsilukuina – aikana jolloin lähes ainoina ehkäisykeinoina olivat rytmimenetelmä ja keskeytetty yhdyntä!

Hedelmällisyyden aleneminen alkoi näkyä 1900-luvun alussa ja näin jälkeenpäin tarkasteltuna alenemista voidaan pitää voimakkaana. Kun vuonna 1900 kokonaishedelmällisyysluku oli 4,8, niin sukupolvea myöhemmin vuonna 1933 se oli jo pudonnut 2,3:een.

1930-luvun loppupuolella hedelmällisyys kohosi muutaman vuoden, mutta sitten tulivat sotavuodet, jolloin lastenhankinta tyssäsi siihenastisen historian alimmalle tasolle. Talvisodan seurauksena vuoden 1940 hedelmällisyys oli alhainen. Välirauha keväällä 1940 vaikutti siten, että seuraavana vuonna syntyi paljon lapsia. Hedelmällisyyden nousu oli kuitenkin vain väliaikaista, sillä jatkosodan alettua lastenhankinta sai jäädä odottamaan sodan loppumista.

Sodan loputtua vuoden 1944 syksyllä perheisiin syntyi paljon lapsia, jolloin kokonaishedelmällisyys ehti jo vuonna 1945 kohota 3,1:een ja jatkoi seuraavina vuosina nousuaan. Hedelmällisyyden ennätysvuosiksi tulivat vuodet 1947 ja 1948, jolloin kokonaishedelmällisyysluku kipusi 3,5:n tasolle, jota se ei enää toistaiseksi ole saavuttanut. Noista vuosista alkoi sen sijaan lähes jatkuva pudotus ja vuonna 1969 alitettiin sukupolvien uusiutumisen takaava 2,1 lapsen raja. Tuota uusiutumistasoa ei ole sen jälkeen enää saavutettu.

Hedelmällisyyden aleneminen jatkui vuoteen 1973 saakka, jolloin kokonaishedelmällisyys oli Suomen historian alhaisin: 1,5 lasta naista kohti. Sen jälkeen syntyneiden lasten määrän kehitystä kuvaa aaltomaisuus, jolloin kokonaishedelmällisyys on viime vuosikymmeninä vaihdellut 1,7–1,9 välillä. Vuonna 2015 kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,65.

Esimerkeissä näet syntyneiden määrän ja syntyvyyden kehityksen Suomessa vuodesta 1751 lähtien. 

Esimerkit

Jaa