På svenska

In English

Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:

3.2 Väestölaskenta

Väestölaskennan tarkoitus on nimensä mukaisesti laskea väestön määrä. Samalla kun väestö lasketaan, kerätään väestöstä myös muuta väestörakennetietoa kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty ja asuinpaikka.

Näiden väestörakennetietojen lisäksi väestölaskennan yhteydessä kerätään tietoja ammateista, elinkeinoista sekä tietoja perheiden ja asuntokuntien rakenteesta. Lisäksi väestölaskentaan sisältyy usein asuntojen, rakennusten ja kiinteistöjen laskenta. Halutaan tietää, minkälaisissa asunnoissa ihmiset asuvat ja minkälainen on esimerkiksi asunnon varustetaso (onko sähkö, minkälainen on lämmitys, mikä on huoneiden lukumäärä jne.).

Väestölaskennat ovat lakisääteisiä, ne pyritään tekemään joka kymmenes vuosi ja niissä lasketaan koko maan väestö. Väestölaskennat toteutetaan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) laatimien suositusten ja ohjeiden mukaisesti. Näin halutaan varmistaa, että eri maiden tietoja voidaan verrata toisiinsa.

Tiedot kerätään lomakkeella, jonka jokainen aikuinen täyttää. Vuoden 2010 laskennassa kaikissa Pohjoismaissa sekä Itävallassa ja Sloveniassa tietoja ei enää kerätty lomakkeella, vaan ne saatiin eri rekistereistä. Väestölaskentaa tarkastellaan lähemmin aiheessa 4.14 Väestölaskenta yhdistelemällä tietoja eri rekistereistä.

Katso  lisää väestölaskennasta ja tutustu väestölaskennan historiasta kertovaan artikkeliin "Yli 250 vuotta väestölaskentoja".

Esimerkkiin on kerätty keskeisimmät YK:n suosittelemat tiedot, jotka maat keräävät väestölaskennoissa.

Esimerkit

Jaa