Väestötieteen perusteet

Oppitunti:

1 Mitä on väestötiede 2 Väestötieteen historia 3 Väestöntutkimuksen perusaineistot 4 Suomen väestötilaston historia 5 Väestötieteen keskeiset käsitteet 6 Väestöilmiöt 7 Väkilukutiedot tunnuslukujen perustana 8 Väestöilmiöiden mittaaminen 9 Väestöteoriat 10 Väestöpolitiikka 11 Väestöennusteet 12 Suomen väestö 13 Maapallon väestö

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 4.1 Kustaa Vaasa luetteloi veronmaksajat 4.2 Kirkkolaki vuodelta 1686 – väestötilaston perusta 4.3 Kirkonmiehet ja sotilaat kiinnostuivat väestönkehityksestä 4.4 Maailman ensimmäinen väestötilasto 4.5 Papit tiedonantajina 4.6 Ensimmäisen väestötilaston laatu korkea 4.7 Tilaston sisältö uudistuu 4.8 Tilastovirasto perustetaan Suomeen 4.9 Yksilötason väestötiedot tilastontekijälle 4.10 Vuoden 1950 väestölaskenta YK:n suositusten mukaan 4.11 Henkilötunnus otetaan käyttöön 4.12 Väestörekisterikeskus perustetaan vuonna 1969 4.13 Väestötilastointi siirtyy uuteen aikaan 4.14 Väestölaskenta yhdistämällä tietoja eri rekistereistä

4.14 Väestölaskenta yhdistämällä tietoja eri rekistereistä

1980-luvulla erilaiset hallinnolliset rekisterit kehittyivät niin luotettaviksi, että niitä voitiin hyödyntää väestölaskentaa toteutettaessa. Näin henkilöiden itse täyttämistä tiedustelulomakkeista voitiin luopua. Kun vuonna 1970 oli ensimmäistä kertaa käytetty väestörekisteristä saatavia uskontokunta- ja syntymäkotikuntatietoja hyväksi, seuraavissa väestölaskennoissa rekistereistä saatavien tietojen käyttö lisääntyi.

Vuoden 1990 väestölaskenta toteutettiin ensimmäistä kertaa käyttämällä apuna pelkästään erilaisia hallinnollisia rekistereitä. Väestön demografiset ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, siviilisääty ja asuinpaikka on saatu väestön keskusrekisteristä jo sen perustamisesta alkaen. Sen sijaan henkilöiden taloudellista toimintaa kuvaavat tiedot jouduttiin aina vuoteen 1985 saakka kysymään henkilöltä itseltään. Tällaisia tietoja olivat pääasiallinen toiminta, ammattiasema, ammatti ja toimiala.

Vuoden 1990 väestölaskenta suoritettiin keräämällä tiedot muun muassa seuraavista rekistereistä:

• väestötietojärjestelmä (ent. väestön keskusrekisteri)
• verohallinnon rekisterit
• Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteri
• Valtiokonttorin ja kuntien eläkelaitosten työsuhderekisterit
• Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri
• Kansaneläkelaitoksen eläkerekisteri
• eri opiskelijarekisterit
• työministeriön työnhakijarekisteri
• Tilastokeskuksen tutkintorekisteri ja
• pääesikunnan varusmiesrekisteri

Kaiken kaikkiaan käytettiin noin 30 eri hallinnollista rekisteriaineistoa.

Suomi on ollut toinen maa Tanskan jälkeen, joka on käyttänyt väestölaskennan toteuttamisessa pelkästään eri rekistereistä kerättyjä tietoja. Rekisteripohjainen väestölaskentaratkaisu on mahdollistanut myös sen, että lähes kaikki väestölaskentatiedot tuotetaan nykyään vuosittain.

Lisätietoa väestölaskennasta ja väestölaskentojen suorittamisesta eri maissa:

• Suomen väestölaskenta
• Maailman väestö lasketaan joka kymmenes vuosi -artikkeli

Esimerkissä on kaavio Suomen väestölaskennassa käytettävistä rekisteriaineistoista. Testaa Harjoitukset-kohdassa, miten hyvin muistat tämän oppitunnin asiat.

EsimerkitHarjoitukset