Väestötieteen perusteet
8.1 Syntyvyyden mittaaminen
Syntyvyyttä mitataan yleisellä syntyvyysluvulla, jossa syntyneiden vuosittainen määrä jaetaan keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella. Yleinen syntyvyysluku voidaan laskea myös pitemmältä ajanjaksolta, esimerkiksi viiden vuoden ajalta. Tällöin syntyneiden määrästä lasketaan keskiarvo, joka suhteutetaan ajanjakson keskiväkilukuun, ja näin saatu luku kerrotaan tuhannella.
Yleinen syntyvyysluku kuvaa nimensä mukaisesti syntyvyyden kehitystä hyvin "yleisesti". Englanninkielinen termi (crude birth rate) kuvaakin ehkä paremmin sitä, että kyseessä on hyvin karkea mittaluku. Varsinkin, kun verrataan yleisen syntyvyysluvun avulla useita maita toisiinsa, erilaiset väestöjen ikärakenteet vaikuttavat lopputulokseen.
Kun keskiväkilukuun sisältyy paljon sellaista väkeä, joka ei kuulu tämän väestöilmiön riskiväestöön eli ei voi synnyttää, saattaa yleinen syntyvyysluku antaa kuvan todellista alhaisemmasta syntyvyydestä. Näin on esimerkiksi väestössä, jossa on paljon vanhuksia tai selvä miesenemmistö.
Yleisen syntyvyysluvun hyviä puolia on, että se on nopeasti laskettavissa. Sitä ei kuitenkaan saisi käyttää kovin pitkälle menevien päätelmien tekemiseen syntyvyyden suuruudesta tai pienuudesta, sillä eri maiden ikärakenteet ovat hyvin erilaiset. Sen sijaan yhden maan eri vuosien syntyvyyden mittalukuna yleistä syntyvyyslukua voi huoletta käyttää, koska ikärakenteen muutokset ovat hitaita (ks. esimerkki).
Katso tuoretta tietoa syntyvyydestä Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta.
EsimerkitJaa