Väestötieteen perusteet
8.8 Muuttaneisuuden mittaaminen
Muuttaneisuuden synonyyminä käytetään usein termiä muuttoalttius.
Muuttaneisuutta mitataan samanlaisilla tunnusluvuilla kuin muitakin väestönmuutoksia. Yleinen muuttaneisuusluku (tai muuttoalttiusluku) kuvaa muuttaneiden määrää tuhatta keskiväkiluvun asukasta kohti. Tämän luvun tulkintaan pätee taas sama kuin muidenkin yleisten lukujen. Esimerkiksi väestön ikärakenne vaikuttaa yleiseen muuttaneisuuslukuun.
Yleinen muuttaneisuusluku saatetaan laskea myös ottamalla paremmin huomioon väestön ikärakenne. Tällöin tarkastellaan esimerkiksi 20–34-vuotiaana muuttaneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta, samassa iässä olevaa henkilöä kohti.
Tarkemman kuvan muuttoliikkeestä saa laskemalla ikäryhmittäiset muuttaneisuusluvut miehille ja naisille erikseen. Ikäluokituksena käytetään yleensä joko viisi- tai yksivuotisikäryhmiä. Ikäryhmittäiset muuttaneisuusluvut lasketaan usein kuitenkin koko väestölle eikä sukupuolierottelua käytetä. Tosin muuttoalttius saattaa olla erilainen samanikäisillä naisilla ja miehillä, joten lukujen laskeminen molemmille sukupuolille erikseen on suositeltavaa.
Edellä kuvatut luvut voidaan laskea erikseen sekä maassamuutosta että kansainvälisistä muutoista. Lisäksi muuttaneisuusluvut voidaan laskea erikseen lähtömuutolle ja tulomuutolle. Lisäksi lukuja voidaan laskea edellä kuvatulla tavalla nettomuuttaneisuudesta (ks. nettosiirtolaisuus).
Katso tuoreinta tietoa muuttoliikkeestä Tilastokeskuksen Muuttoliike-tilastosta.
Esimerkeistä voit tutustua ikäryhmittäisiin muuttaneisuuslukuihin ja yleiseen muuttaneisuuslukuun Suomessa.
EsimerkitJaa