Suomen tilastojen historia

Oppitunti:

1 Autonomian aika: Suomi kansakuntana hahmottuu 2 Tilastot itsenäistyneen Suomen palveluksessa 3 Rakennemuutokset, kasvu ja kansainvälistyminen haastavat tilastotuotannon 4 Taloustilastot muutosten kuvaajana 5 Sosiaali- ja elinolotilastot – rekistereitä ja suoria tiedonkeruita 6 Uusia painoalueita 2000-luvulla: hyvinvointi, ympäristötilinpito ja kasvihuonekaasut 7 Henkilögalleria 8 Lähteitä ja kirjallisuutta

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 1.1 Suomen tilastot ennen omaa tilastotointa 1.2 Tilastoviraston synnyn juuret kansallisuusaatteessa 1.3 "Armollinen esitys väliaikaisen tilastotoimen perustamiseksi" 1.4 Tilastojen julkaiseminen laajenee ja tilastotuotannon koordinointi alkaa 1.5 Vain tilastossa oleva kansa on olemassa – Suomi maailmankartalle 1.6 Yhteiskunnan muutokset haastavat tilastoinnin 1.7 Yhteiskunnan epäkohdat synnyttävät sosiaalitilaston

Esimerkki

1

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tilastoja

• Sosiaalitilastoista ensimmäisiä on köyhäinhoitotilasto, joka käynnistyi vuonna 1890, jolloin julkaistiin 1880-luvun tietoja. Tämän jälkeen tietojen saannissa oli ongelmia ja seuraava tilasto tehtiin 1893.
  Virallisessa tilastossa julkaistiin myös vaivaishoidon tarkastajan kertomuksia ja tilastoa aistiviallisten kouluista. Vammaiset ja mielisairaat elivät erityisen huonoissa oloissa 1900-luvun alussa ja heidän olojaan selvitettiin useaan otteeseen. Tilastollinen päätoimisto laati vuonna 1906 tilaston mielisairaiden ”luvusta ja elinoloista”.
• Yleisten elinolojen kartoittaminen alkoi 1880-luvun lopulla August Hjeltin selvityksellä sairaus-, hautaus- ja eläkekassojen laajuudesta. Vuonna 1900 Edvard Gylling laati tutkimuksen väestön invaliditeeteista ja tuloista.
• Hannes Gebhardtin tutkimustoiminta tilattoman väestön alakomitean sihteerinä 1900-luvun alussa oli suurponnistus maalaisväestön elinolojen selvittämiseksi.
  Tutkimus tehtiin yhteistyössä kunnallislautakuntien kanssa ja siinä selvitettiin maatalousväestön sosiaali- ja talousasioita, asumista, maanomistusta ja karjaa. Tulokset valmistuivat vuoden 1908 jälkeen. Kyseessä oli maamme suurin tilastoselvitys ennen vuoden 1950 väestölaskentaa.
• Tilastollinen päätoimisto teki tilaustöinä selvityksiä mm. väestön tuloista ja maatalouden satojen kadon vaikutuksista. Ensimmäisen maailmansodan alettua alettiin seurata hintojen kehitystä, jotta väestön huolto saatiin varmistettua.
• Työolot olivat vuosisadan vaihteessa usein huonot ja tapaturmia sattui usein. August Hjelt oli jo 1888 tutkinut eri ammattien tapaturmia. 1900-luvun alkuvuosina Oskari Autere selvitti yhteistyössä työväenyhdistysten kanssa niiden jäsenten työllisyyttä. Tutkimus oli erillisen komitean toimeksianto. Gustav Robert Snellman selvitti kaupunkien työläisten elinoloja Teollisuushallituksen Työtilastot-sarjassa.
• Uudistettu Virallisen tilaston Oikeustilastot-sarja käynnistyi 1891 ja sen laadinta oli senaatin oikeustoimituskunnan vastuulla.

Takaisin oppimateriaaliin