Indeksit

Oppitunti:
Aihe:
Esimerkki 1

Alkoholijuomien kulutuksen vertailua

Indeksit ovat yleisimmin käytössä ajallisissa vertailuissa, mutta niitä voidaan käyttää hyväksi missä vertailussa tahansa. Voidaan esimerkiksi päättää, että Suomea kuvaava arvo on 100 ja muiden maiden arvot ilmaistaan indeksilukuina suhteessa tähän lukuun.

Taulukko 1. Alkoholijuomien kulutus henkeä kohti vuonna 2014,
100 % alkoholina eräissä Euroopan maissa, Suomi=100 (indeksi)

Maa Alkoholin kulutus (litraa) Indeksi
Ranska 11,5 131
Irlanti 10,8 123
Iso-Britannia 10,4 118
Suomi 8,8 100
Ruotsi 7,3  83

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Päihdetilastollinen vuosikirja 2016, taulukko 24 [verkkojulkaisu]. ISSN 1796-0479. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [viitattu 5.9.2017]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/handle/10024/131756

Alkoholin kulutuksen kehitystä ajankohdasta toiseen voidaan verrata myös indeksin avulla. Seuraavasta esimerkistä näet, miten alkoholin kulutus henkeä kohti on kehittynyt vuosien 2005 ja 2014 välillä. Kaikissa muissa maissa alkoholin kulutus on laskenut, paitsi Ruotsissa, jossa se on kasvanut. Määrällisesti Ruotsissa kuitenkin kulutetaan alkoholia vähiten.

Taulukko 2. Alkoholijuomien kulutus henkeä kohti vuosina 2005 ja 2014,
100 % alkoholina eräissä Euroopan maissa, vuosi 2005=100 (indeksi)

Maa Alkoholin kulutus (litraa) Indeksi
2005 2014 2005=100
Ranska 13,2 11,5 87
Irlanti 13,4 10,8 81
Iso-Britannia 11,5 10,4 90
Suomi  10,0 8,8 88
Ruotsi  6,6   7,3 111

Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Päihdetilastollinen vuosikirja 2016, taulukko 24 [verkkojulkaisu]. ISSN 1796-0479. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [viitattu 31.8.2017]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/handle/10024/131756 ja Päihdetilastollinen vuosikirja 2011, taulukko 25 [verkkojulkaisu]. ISSN 1796-0479. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [viitattu 21.3.2017]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/handle/10024/80169

Takaisin oppimateriaaliin