
Indeksit
Esimerkki | 1 |
Alkoholijuomien kulutuksen vertailua
Indeksit ovat yleisimmin käytössä ajallisissa vertailuissa, mutta niitä voidaan käyttää hyväksi missä vertailussa tahansa. Voidaan esimerkiksi päättää, että Suomea kuvaava arvo on 100 ja muiden maiden arvot ilmaistaan indeksilukuina suhteessa tähän lukuun.
Taulukko 1. Alkoholijuomien kulutus henkeä kohti vuonna 2014,
100 % alkoholina eräissä Euroopan maissa, Suomi=100 (indeksi)
Maa | Alkoholin kulutus (litraa) | Indeksi |
Ranska | 11,5 | 131 |
Irlanti | 10,8 | 123 |
Iso-Britannia | 10,4 | 118 |
Suomi | 8,8 | 100 |
Ruotsi | 7,3 | 83 |
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Päihdetilastollinen vuosikirja 2016, taulukko 24 [verkkojulkaisu]. ISSN 1796-0479. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [viitattu 5.9.2017]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/handle/10024/131756
Alkoholin kulutuksen kehitystä ajankohdasta toiseen voidaan verrata myös indeksin avulla. Seuraavasta esimerkistä näet, miten alkoholin kulutus henkeä kohti on kehittynyt vuosien 2005 ja 2014 välillä. Kaikissa muissa maissa alkoholin kulutus on laskenut, paitsi Ruotsissa, jossa se on kasvanut. Määrällisesti Ruotsissa kuitenkin kulutetaan alkoholia vähiten.
Taulukko 2. Alkoholijuomien kulutus henkeä kohti vuosina 2005 ja 2014,
100 % alkoholina eräissä Euroopan maissa, vuosi 2005=100 (indeksi)
Maa | Alkoholin kulutus (litraa) | Indeksi | |
2005 | 2014 | 2005=100 | |
Ranska | 13,2 | 11,5 | 87 |
Irlanti | 13,4 | 10,8 | 81 |
Iso-Britannia | 11,5 | 10,4 | 90 |
Suomi | 10,0 | 8,8 | 88 |
Ruotsi | 6,6 | 7,3 | 111 |
Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Päihdetilastollinen vuosikirja 2016, taulukko 24 [verkkojulkaisu]. ISSN 1796-0479. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [viitattu 31.8.2017]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/handle/10024/131756 ja Päihdetilastollinen vuosikirja 2011, taulukko 25 [verkkojulkaisu]. ISSN 1796-0479. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [viitattu 21.3.2017]. Saantitapa: https://www.julkari.fi/handle/10024/80169
Takaisin oppimateriaaliin