Indeksit

Oppitunti:	1 Mikä on indeksi? 2 Indeksien historiaa 3 Indeksilaskennan perusteet 4 Indekseillä laskeminen ja muutoksen ilmaisu 5 Tilastokeskuksen tuottamat kustannus-, hinta- ja volyymi-indeksit 6 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 (KHI) 7 Kuluttajahintaindeksin johdannaisindeksejä
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 3.1 Hinta, määrä ja arvo 3.2 Erilaisia indeksikaavoja 3.3 Kanta- ja ketjuindeksi 3.4 Indeksien yhteenlasku eli painotus 3.5 Kuluttajahintaindeksin alueellinen painotus 3.6 Vuosi-, neljännes- ja liukuvan keskiarvon laskenta 3.7 Indeksien ketjuttaminen 3.8 Oman perusvuosi-indeksin laskeminen

Esimerkki

1

Indeksikaavojen eroja

Seuraavista esimerkeistä selviää, miten Laspeyresin, Paaschen ja Fisherin kaavat eroavat toisistaan.

Taulukko. Kahvipaketin, lenkkikenkien ja bensiinin kokonaisindeksi laskettuna eri indeksikaavoilla ajankohdasta ₀ ajankohtaan _t

Hyödyke	Hinta 0	Hinta t	Indeksi	Määrä 0	Määrä t
Kahvipaketti	2,00	2,10	105	40	20
Lenkkikenkä	40,00	32,00	80	1	1
Bensiini	0,90	1,08	120	60	40

Laspeyres

Laspeyresin kaavaa käytettäessä tulokseksi saadaan 103,90. Tällöin siis käytetään perusajankohdan indeksipainoja.

Paasche

Paaschen kaavaan avulla tulokseksi saadaan 101,03. Tällöin käytetään laskenta-ajankohdan indeksipainoja.

Fisher

Fishcerin kaavalla saadaan tulokseksi edellisten geometrinen keskiarvo (ks. 3.5 Kuluttajahintaindeksin alueellinen painotus).

Paaschen ja siten myös Fisherin kaavan käytön suurin ongelma on laskenta-ajankohdan arvopainojen selvittäminen. Tämä onnistuu usein vasta jälkikäteen ja näin käytännön indeksilaskennan ainoaksi mahdollisuudeksi jää käyttää Laspeyresin indeksikaavaa.

Takaisin oppimateriaaliin