Indeksit

Oppitunti:	1 Mikä on indeksi? 2 Indeksien historiaa 3 Indeksilaskennan perusteet 4 Indekseillä laskeminen ja muutoksen ilmaisu 5 Tilastokeskuksen tuottamat kustannus-, hinta- ja volyymi-indeksit 6 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 (KHI) 7 Kuluttajahintaindeksin johdannaisindeksejä
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 3.1 Hinta, määrä ja arvo 3.2 Erilaisia indeksikaavoja 3.3 Kanta- ja ketjuindeksi 3.4 Indeksien yhteenlasku eli painotus 3.5 Kuluttajahintaindeksin alueellinen painotus 3.6 Vuosi-, neljännes- ja liukuvan keskiarvon laskenta 3.7 Indeksien ketjuttaminen 3.8 Oman perusvuosi-indeksin laskeminen

Esimerkki

1

Kanta- ja ketjuindeksit Laspeyresin indeksillä

Tässä lasketaan kanta- ja ketjuindeksi käyttäen Laspeyresin indeksikaavaa. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että indeksissä on vain kaksi hyödykettä: A ja B.

Taulukko. Kanta ja ketjuindeksi esimerkin avulla laskettuna

	Ajankohta
	t0	t1	t2	t3
Hinta A (PA)	50	55	60	60
Määrä A (QA)	10	15	15	10
Arvopaino A (PA×QA)	500	825	900	600
Hinta B (PB)	25	20	20	25
Määrä B (QB)	15	20	25	20
Arvopaino B (PB×QB)	375	400	500	500
Kantaindeksi t0=100	100,00	97,14	102,85	111,42
Ketjuindeksi t0=100	100,00	97,14	103,08	112,28

Kantaindeksin laskeminen

Laspeyresin kantaindeksit lasketaan niin, että hyödykkeen A hintamuutos perusajankohdasta nykyajankohtaan kerrotaan hyödykkeen A arvopainolla. Ja hyödykkeen B hintamuutos perusajankohdasta nykyajankohtaan kerrotaan hyödykkeen B arvopainolla. Nämä summataan yhteen ja jaetaan arvopainojen kokonaissummalla.

P_i3= Hyödykkeen i hinta ajankohdalla t₃
P_i0= Hyödykkeen i hinta ajankohdalla t₀
Q_i0 = Hyödykkeen i määrä ajankohdalla t₀

Ketjuindeksin laskeminen

Laspeyresin ketjuindeksissä lasketaan muutos kahden peräkkäisen ajankohdan välillä, ja tällä muutoksella viedään eteenpäin edellisen ajankohdan indeksipistelukua.

Takaisin oppimateriaaliin