Indeksit
| Esimerkki | 1 |
Kahvin, bensiinin ja hammasharjan indeksien yhteenpainotus
Kolmen hyödykkeen, kahvin, bensiinin ja hammasharjan, arvopainot saadaan kertomalla hyödykkeiden perusajankohdan kulutuksen määrät perusajankohdan hinnoilla:
6,5 kiloa kahvia 6,00 euron kilohintaan
100 litraa bensaa 1,55 euron litrahinnalla
2,9 hammasharjaa 1,38 euron kappalehinnalla
Kun hyödykkeiden arvopainot on laskettu, voidaan niiden perusteella laskea näiden kolmen hyödykkeen kokonaisindeksi eli IY . Tämän arvon saamiseksi on tiedettävä kunkin hyödykkeen hintaindeksi sekä arvopaino.
Seuraavaan taulukkoon on sijoitettu edellisille esimerkkihyödykkeille lasketut arvopainot ja indeksit. Taulukosta nähdään, että bensiinin arvopaino on selkeästi korkeampi kuin muiden hyödykkeiden. Bensiinin hintakehityksellä on siten selvästi suurempi merkitys kokonaisindeksille kuin hammasharjalla.
Taulukko. Kahvipaketin, bensan ja hammasharjan yhteisindeksi
| Hyödyke | Arvopaino Vi0 | Indeksi t | Vi0× Indeksi t |
| Kahvipaketti | 39,0 | 110,0 | 4 290,0 |
| Bensiini | 155,0 | 122,0 | 18 910,0 |
| Hammasharja | 4,0 | 97,0 | 388,0 |
| Yhteensä (IY) | 198,0 | 119,1 | 23 588,0 |
Yhteensä indeksi lasketaan kertomalla kunkin hyödykkeen indeksi ja arvopaino keskenään ja summaamalla sitten kaikkien hyödykkeiden saamat arvot yhteen (23 588,0). Lopuksi summa jaetaan hyödykkeiden arvopainojen summalla (198,0):
Ostoskorin hinta on siis noussut perusajankohdasta 19,1 (119,1 - 100) prosenttia.
Takaisin oppimateriaaliin