Indeksit

Oppitunti:	1 Mikä on indeksi? 2 Indeksien historiaa 3 Indeksilaskennan perusteet 4 Indekseillä laskeminen ja muutoksen ilmaisu 5 Tilastokeskuksen tuottamat kustannus-, hinta- ja volyymi-indeksit 6 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 (KHI) 7 Kuluttajahintaindeksin johdannaisindeksejä
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 4.1 Inflaatiomittaus 4.2 Kuukausi-, neljännes- ja vuosimuutos 4.3 Kumulatiivinen muutos 4.4 Muita muutoslukuja 4.5 Työpäiväkorjaus ja kausitasoitettu indeksisarja 4.6  Hinta- ja palkkaperintö 4.7 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi 4.8 Indeksiehtosopimukset 4.9 Yksittäisen hyödykkeen hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin 4.10 Rahan arvon muutoksen laskenta

Esimerkki

1

Vuokrasopimus

Otetaan esimerkiksi 30 neliön yksiön vuokrasopimus Helsingin keskustassa. Asunto on annettu vuokralle 1.10.2010. Sopimuksessa sanotaan, että vuokraa tarkistetaan vuosittain lokakuun alussa kunkin vuoden elokuun elinkustannusindeksin 1951:10=100 pisteluvun mukaisesti. Vuokran lisäksi asukas maksaa taloyhtiön perimän vesimaksun. Perusvuokra eli lokakuun 2010 vuokra on 650 euroa ja indeksin peruspisteluku elokuulta 2010 on 1749.

Lasketaan vuokra 1.10.2016, kun elokuun 2010 indeksipisteluku oli 1749 ja elokuun 2016 pisteluku 1913.

Vuokra 1.10.2016 

Uutta vuokraa laskettaessa kertoimen osoittajaksi eli jaettavaksi laitetaan uusin pisteluku ja nimittäjäksi eli jakajaksi aina peruspisteluku. Tällä kertoimella kerrotaan aina perusvuokra. 

Vuokrasopimuksissa voidaan käyttää mitä indeksiä tai mitä tarkistustapaa tahansa. Voidaan sopia esimerkiksi, että vuokra kehittyy elinkustannusindeksin mukaisesti, mutta vähintään 3 prosenttia, ja niin edelleen.

Aiheessa 6.8 Kuluttajaindeksin käyttö on lisää esimerkkejä indeksiehtosopimuksista.

Takaisin oppimateriaaliin