Kansantalouden tilinpito

Oppitunti:

1 Kansantalouden tilinpito – mitä, missä, milloin? 2 Kansantalouden tilinpidon peruselementtejä 3 Kansantalouden tarjonta 4 Kansantalouden kysyntä

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 3.1 Kansantalouden kysyntä ja tarjonta 3.2 Mistä bruttokansantuotteessa (BKT) on kyse... 3.3 ... ja miten bruttokansantulo (BKTL) eroaa siitä? 3.4 Mitä BKT sisältää ... 3.5 ... ja mitä BKT ei sisällä? 3.6 Kolme tapaa laskea BKT 3.7 Tuotos ja välituotekäyttö 3.8 Hintakäsitteet  3.9 Tuonti 3.10 CP (käypähintainen) ja FP (kiinteähintainen) 3.11 BKT:n rajoituksia taloudellisen hyvinvoinnin mittarina

Esimerkki

1

Tuotannon arvo ja volyymi

Oletetaan talous, jossa tuotetaan vain banaaneja auringon ja veden avulla (eli ei ole välituotekäyttöä). Talouden rahayksikkö olkoon ü.

Jos vuonna x taloudessa tuotetaan 100 banaania ja ne myydään hintaan 1ü/kpl, niin talouden BKT vuonna x on 100ü. (Normaalisti siis tuotos ja arvonlisäys ovat erisuuria, mutta nyt kun meillä ei – yksinkertaisuuden vuoksi – ole välituotekäyttöä, niin BKT on suoraan tuotoksen määrä * hinta.)

Jos vuonna x+1 taloudessa tuotetaan edelleen samat 100 banaania, mutta ne myydään hintaan 1,1ü/kpl, talouden BKT vuonna x+1 on 110ü. Tuotannon arvo on kasvanut, mutta volyymi eli määrä ei ole, BKT:n kasvu on 0%.

Jos vuonna x+1 taloudessa tuotettaisiinkin 105 banaania, jotka myydään hintaan 1ü/kpl, talouden BKT vuonna x+1 olisikin 105  – tuotannon arvo on kasvanut ja se on ollut kokonaan volyymin muutosta, eli BKT on kasvanut 5%.

Jos taloudessa vuonna x+1 tuotetaankin 105 banaania, jotka myydään hintaan 1,1ü/kpl, niin talouden BKT vuonna x+1 on 115,50ü. Tuotannon arvo on kasvanut, osa siitä on volyyminmuutosta ja osa hinnanmuutosta. Nyt käyttämällä kiinteähintaista tietoa (banaanien hinta vuonna x) saadaan eriteltyä hinnan- ja määränmuutos: BKT:n volyyminmuutos (eli kasvu) on ollut 5% ja BKT:n hinnan muutos 10%.

Normaalisti tilanne on tietysti paljon mutkikkaampi, jopa näin yksinkertaisessa esimerkissä: jos tuotettujen banaanien lukumäärä on ennallaan, mutta niiden koko on kasvanut, niin silloinkin kyse on volyymin eli määrän muutoksesta. Jos isommat banaanit maksavat enemmän kuin pienemmät, niin silloin osa korkeammasta hinnasta johtuu laadunmuutoksesta, joka siis lasketaan mukaan BKT:n kasvuun. Usein sekä laatu, määrä että hinta ovat muuttuneet (siis vuonna x+1 tuotetaan enemmän banaaneja, jotka ovat aikaisempaa suurempia ja maksavat enemmän) – hinnanmuutoksen erottaminen volyymistä ei ole suinkaan yksinkertaista.

Taulukko. Tuotannon volyymi, hinta ja arvo vuosina X ja X+1

Aika	Määrä	Määrän muutos (%)	Hinta/kpl	Hinnan muutos (%)	Arvo	Arvon-muutos (%)
X	100		1		100
X+1 (vaihtoehto1)	100	0 %	1,1	10 %	110	10 %
X+1 (vaihtoehto2)	105	5 %	1	0 %	105	5 %
X+1 (vaihtoehto3)	105	5 %	1,1	10 %	115,5	15,5 %

 

Takaisin oppimateriaaliin