Tilastotiedon haku
| Esimerkki | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 |
Ulkomaankaupan tuoteluokitukset
Ulkomaankaupan tilastoinnissa käytetään useita luokituksia. Luokitus pitää valita tilaston käyttötarkoituksen mukaan.
CN-luokitus: Combined Nomenclature eli yhdistetty nimikkeistö on EU:n tullihallinnossa ja ulkomaankauppatilastoissa käytetty tavaraluokitus jossa tarkimmalla, 8-numerotasolla on noin 10000 luokkaa.
CN-luokitus soveltuu käytettäväksi parhaiten silloin, kun halutaan tilastotietoja yksittäisten, tarkkaan rajattujen tavaroiden ulkomaankaupasta.
CN-luokituksen 6-numerotaso vastaa HS-luokitusta.
HS-luokitus: Harmonisoidun järjestelmän nimikkeistö on Maailman tullijärjestön (WCO) julkaisema kansainvälinen kauppatavaroiden tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä. Euroopan unionin CN- ja Taric-nimikkeistöt perustuvat tähän nimikkeistöön. HS-nimikkeistöä uudistetaan 5–6 vuoden välein. HS on luokitus, jota käytetään tullitilastoinnissa yleisesti myös EU:n ulkopuolella.
SITC-luokitus: Standard International Trade Classification on YK:n vahvistama luokitus, jonka avulla kaupan kokonaiskuva on helpompi hahmottaa mm. verrattaessa maiden välisiä kauppasuhteita tai muita suurempia kokonaisuuksia.
SITC-luokituksen tarkimmalla 5-numerotasolla on reilut 3000 luokkaa.
CPA-luokitus: Classification of Products by Activity on EU:n luokitus, jossa tavarat luokitellaan sen mukaan, missä tuoteluokassa tavaraa tyypillisesti valmistetaan. CPA-luokitusta käytetään, kun halutaan selvittää tavaroiden ulkomaankaupan kehitystä eri tuoteluokissa.
Näitä CPA-luokkia on tarkimmalla 6-numerotasolla noin 1400.
NACE: NACE-luokitus on taloudellista toimintaa harjoittavien yksiköiden toimialaluokitus.
Suomessa käytettävä toimialaluokitus TOL 2008 pohjautuu Euroopan unionin NACE-luokitukseen. Toimialaluokitus poikkeaa tavaraluokituksesta siten, että yritys voi kuulua vain yhteen toimialaan, kun taas tavaraluokituksissa yrityksen tavarat voivat kuulua useaan eri tavaraluokkaan. Yrityksen toimiala määräytyy yrityksen ilmoittaman päätoimialan mukaan. NACE/TOL-luokitusta kannattaa käyttää, kun haluaa selvittää ulkomaankauppaa käyvien yritysten kehitystä eri toimialoilla.