Johdatus tilastotieteeseen
| Esimerkki | 1 |
Tulojen korrelaatioita yhteiskunnan teollistuneisuuden tai maatalousvaltaisuuden kanssa
Tarkastellaan, kuinka eroja valtioiden elintasossa voi selittää sillä, onko yhteiskunta maatalous- vai teollisuusvaltainen.
J. Singleman tutki vuonna 1978, kuinka yhteiskunnan kehittyessä työpaikkoja on siirtynyt maataloudesta teollisuuteen ja palveluelinkeinoihin. Esimerkin aineistossa on tietoja 20 OECD-maasta vuodelta 1960. Teollistuneisuutta mitataan teollisuudessa työskentelevien osuudella työvoimasta ja vastaavasti maatalousvaltaisuutta mitataan maataloudessa työssä käyvien osuudella. Henkilökohtaiset tulot näyttävät kasvavan teollistuneisuuden myötä eli tulot korreloivat positiivisesti teollistuneisuuden kanssa.
Kuvio 1. Teollisuudessa työskentelevien osuuden ja väestön henkilökohtaisten tulojen korrelaatio r=0,75
Lähde: The Data and Story Library [viitattu: 12.4.2016]. Saantitapa:
https://www3.nd.edu/~busiforc/handouts/Data%20and%20Stories/regression/oecd%20economic%20development/oecd.html
Toisaalta maatalousvaltaisissa valtioissa tulot ovat keskimääräistä pienempiä: tulot näyttävät olevan sitä pienempiä, mitä suurempi osa työvoimasta työskentelee maataloudessa. Tulot korreloivat negatiivisesti maatalousvaltaisuuden kanssa.
Kuvio 2. Maataloudessa työskentelevien osuuden ja henkilökohtaisten tulojen korrelaatio r=-0,79
Lähde: The Data and Story Library [viitattu: 12.4.2016]. Saantitapa:
https://www3.nd.edu/~busiforc/handouts/Data%20and%20Stories/regression/oecd%20economic%20development/oecd.html
Näiden korrelaatioiden taustalla on muun muassa erot valtioiden kehitysvaiheessa. Yhteiskunnan kehittyessä yleensä maatalouden osuus tuotannosta vähenee, sitten teollisuuden osuus kasvaa ja seuraavassa vaiheessa suurin osa työvoimasta on palveluelinkeinoissa. Kuva antaa viitteitä myös muutoksesta ajan kuluessa: yksinkertaistaen teollistuneisuusasteen kasvaessa valtion elintaso paranee.
Takaisin oppimateriaaliin