Tilastojen ABC
| Esimerkki | 1 | 2 | 3 | 4 |
Vaikeat vaikutussuhteet
Syy-seuraussuhteiden selvittäminen on vaikea juttu. Periaatteessa pitäisi aina olla olemassa kaksi samanlaista ryhmää, joista toiseen kohdistuu syyksi arveltu tekijä ja toiseen ei. Mittaamalla seuraus molemmissa saadaan tietoa syyn vaikutuksesta. Käytännössä tilanne on aina monimutkaisempi.
Ensinnäkin koetilanteen järjestäminen yhteiskunnallisissa asioissa on usein mahdotonta. Syy-seuraussuhteen toteamiseksi ei riitä se, että asiat esiintyvät tilastossa ajallisesti kytkeytyneinä, koska asiat voivat sinänsä olla toisistaan riippumattomia, mutta johtua samasta syystä. Esimerkiksi koulutustason ja varallisuuden korrelaatio voi selittyä kotitaustalla. Hyväosaisten lapset saavat parempaa koulutusta ja perivät enemmän omaisuutta kuin väestö keskimäärin.
Vaikutussuhde voi olla myös näennäinen ja johtua havainnoitavan populaation rakennemuutoksista. Esimerkiksi syöpätapausten lisääntymisen on tulkittu johtuvan ihmislajin elinympäristön kemikalisoitumisesta. Kuitenkin merkittävä osa syöpien yleistymisestä johtuu ikärakenteen muutoksesta eli siitä, että väestö vanhenee.
Aina ei ole selvää, mihin suuntaan vaikutus kulkee ja usein se onkin vuorovaikutustyyppistä. Menestyminen opinnoissa lisää opiskelumotivaatiota ja se taas lisää opintomenestystä. Ja päinvastoin: vastoinkäymiset laskevat opintomotivaatiota, mikä puolestaan heikentää tuloksia.
Usein myös puhtaasti sattumasta johtuvia vaihteluita esimerkiksi sairauksien esiintymisessä tulkitaan jostakin elinympäristötekijästä johtuvaksi. ”Koska meillä täällä pienessä yhteisössä on jo kolme henkeä kuollut syöpään, sen täytyy johtua tuosta ohi kulkevasta voimalinjasta.”
Takaisin oppimateriaaliin