Tilastojen ABC
| Esimerkki | 1 |
Suhdannevaihtelut ja trendit
Aikasarjojen avulla kuvataan muun muassa talouden suhdannevaihteluita ja trendejä.
Kuvio. Työttömät 2008, tammikuu – 2013, helmikuu alkuperäinen ja kausitasoitettu kuvaaja (kuviossa ”trendi”)
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. tammikuu 2013, Liitekuvio 1. Työlliset ja työllisten trendi. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.3.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/01/tyti_2013_01_2013-02-26_kuv_001_fi.html
Työttömien määrän kehityksestä kertova kuvio tuo selkeästi esille kausivaihtelun ja suhdannevaihtelun sekä trendin merkityksen. Työttömien määrässä kausivaihtelua aiheuttaa muun muassa opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tulo työmarkkinoille kevätlukukauden jälkeen.
Kuvio. Kemianteollisuuden (TOL 19 -20) tuotanto teollisuustuotannon volyymi-indeksillä (2005=100) kuvattuna 2000 - 2009 lokakuu
Lähde: SVT: Teollisuuden volyymi-indeksi [verkkojulkaisu]. 2009, lokakuu. Helsinki: Tilastokeskus [lainattu 4.1.2010]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2009/10/ttvi_2009_10_2009-12-10_kuv_008.html
Kemianteollisuuden tuotannosta kertovassa kuviossa korostuu satunnaisvaihtelun merkitys. Mitä pienempi kuvauksen kohdejoukko on, sitä suurempaa on satunnaisvaihtelu. Esimerkiksi Suomen kansantaloudessa satunnaisvaihtelu on merkittävämpää kuin Yhdysvaltain kansantaloudessa. Oma lukunsa on yksittäisen suuren yrityksen aiheuttama vaihtelu pienessä kansantaloudessa tai toimialalla.
Työpäiväkorjaus aikasarjassa tarkoittaa sitä, että eri vuosina eri kuukausille osuvien työpäivien määrän vaihtelu on otettu huomioon. Eri kuukausien työpäivien määrä vaihtelee vuosittain esimerkiksi pääsiäisen ajoittumisen takia.
Takaisin oppimateriaaliin