Tilastojen ABC
| Esimerkki | 1 | 2 |
Harmaa talous
Harmaaksi taloudeksi kutsutaan sellaista taloudellista toimintaa, joka kuuluu kansantalouden tilinpidon piiriin, mutta jää syystä tai toisesta virallisten rekisterien ja järjestelmien ulkopuolelle. Jos parturi leikkaa tukkasi, mutta ei ilmoita maksamaasi palkkiota verotuksessa tulonaan, kyse on harmaasta taloudesta. Osa harmaasta taloudesta on aivan hyväksyttävää toimintaa, esimerkiksi se että ystävät vaihtavat keskenään palveluksia satunnaisesti. Osa taas on yhteiskunnan kannalta harmillista toimintaa, joka vääristää kilpailutilannetta (veroja maksavat yrittäjät kärsivät) ja vähentää yhteiskunnan veroja (muut veronmaksajat kärsivät).
Kansantalouden tilinpidossa voidaan selvittää harmaan talouden suuruutta mm. vertaamalla eri lähteiden tilastolukuja keskenään. Esimerkiksi rakennustilastoista voidaan arvioida käytettyjen rakennusaineiden määrä ja jopa tehdä arvioita tarvitusta työvoimasta. Kun näitä tietoja verrataan esimerkiksi verottajan tietoihin maksetuista veroista, saadaan yleinen kuva harmaan talouden eli verottoman talouden mittasuhteista rakennusalalla.
Rikollista toimintaa kutsutaan joskus mustaksi taloudeksi. Sellaista on esimerkiksi varastetun tavaran kauppa tai huumeiden myynti. Niidenkin tulisi sisältyä BKT:hen. Koska rikos halutaan tehdä erityisen salassa, sitä on vielä vaikeampi tilastoida kuin harmaata taloutta. Esitetyt tunnusluvut ovat usein asiantuntijoiden arvioita, jotka pohjautuvat epäsuoriin tunnuslukuihin. Esimerkiksi poliisiin tietoon tulleeseen huumekauppaan lisätään vakioarvio siitä kaupasta, jota poliisi ei saa selville.
Takaisin oppimateriaaliin