Tilastojen ABC

Oppitunti:	1 Tilasto ja tilastojen käyttö 2 Tilastojen esitystavat 3 Tilastotiedon tuottaminen 4 Tilastollisia perusasioita 5 Taloustilastojen käsitteitä 6 Väestötilastojen käsitteitä 7 Hyvinvointitilastojen käsitteitä 8 Tilastotiedon haku 9 Tilastojen tulkinta
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 7.1 Hyvinvointi 7.2 Terveys 7.3 Koulutus ja mahdollisuus saada tietoa 7.4 Tulot 7.5 Kuluttaminen 7.6 Turvallisuus 7.7 Yhteiskunnallinen osallistuminen 7.8 Ajankäyttö ja harrastukset 7.9 Subjektiivinen hyvinvointi

Esimerkki

1

2

3

4

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Kuvio 1. Poliisin tietoon tullut rikollisuus vuosina 1980–2012 Suomessa

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-3651. Tietokantataulukko: Rikokset ja niiden selvittäminen vuodesta 1980 [päivitetty 2.4.2013]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.4.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/polrik/tau.html

Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä kasvoi 1980-luvulla nopeasti ja kääntyi sen jälkeen selvään laskuun. Samalla myös selvitettyjen rikosten määrä kasvoi. 1990-luvulla selvitettyjen rikosten määrä vakiintui 100 000:een. Poliisille ilmoitettujen väkivaltarikosten määrä on huomattavasti vähäisempi kuin omaisuusrikosten. Niiden määrä on kuitenkin kasvanut jatkuvasti.

Kuvio 2.  Eri rikostyyppien selvitysaste (%) 1980–2012 Suomessa

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-3651. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.12.2011]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/polrik/tau.html

Väkivaltarikosten selvitysprosentti on korkeampi kuin omaisuusrikosten. Yksi syy on se, että syyllisen tunnistaminen on väkivaltarikoksissa yleensä helpompaa, sillä uhri usein tuntee rikollisen. Omaisuusrikokset taas tehdään yleensä salaa. Selvitysprosentit laskivat 1980-luvun alkupuolelta 1990-luvun puoleen väliin, mutta ovat sen jälkeen pysyneet ennallaan.

Takaisin oppimateriaaliin