Työmarkkinatilastot

Oppitunti:
Aihe:
Esimerkki 1

Työaikojen vertailu kansainvälisesti

Kun verrataan työaikojen pituutta kansainvälisesti, lähteenä on yleensä työvoimatutkimus. Yleisesti ottaen suomalaisten työaika on muihin maihin verrattuna lyhyimmästä päästä. Eroja työaikojen pituudessa eri maissa selittää mm. yrittäjien määrä sekä naisten työssäkäynnin yleisyys. Vertailutietoja tutkiessa onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten vertailuasetelma on rakennettu.

Yrittäjillä (erityisesti maatalousyrittäjillä) ovat usein pitkät työajat, mikä pidentää myös keskimääräistä työaikaa maissa, joissa yrittäjiä on paljon. Suomessa yrittäjiä on kansainvälisesti verrattuna varsin vähän. Jos yrittäjät rajataan pois ja vertaillaan vain palkansaajia, ei suomalaisten työaika muihin maihin verrattuna näytä enää niin lyhyeltä.

Naisten työajat ovat keskimäärin miesten työaikoja lyhempiä, mikä lyhentää koko väestön keskimääräistä työaikaa maissa, joissa suurin osa naisista on töissä. Jos työaikavertailuun rajataan vain kokoaikatyötä tekevät palkansaajat, on suomalaisten työaika Euroopan toiseksi lyhyin (ks. kuvio 1). Tämä johtuu siitä että Suomessa naisten työllisyysaste on varsin korkea (67,7 % vuonna 2015) muihin EU-maihin verrattuna ja suurin osa (noin 80 %) tekee kokoaikatyötä. Kun vertailuun otetaan mukaan myös osa-aikatyötä tekevät palkansaajat, suomalaisten tekemät työajat nousevat lähemmäs EU-keskiarvoa (ks. kuvio 2). Tämä puolestaan johtuu siitä, että monissa vertailumaissa naiset tekevät osa-aikaista työviikkoa.

Esimerkiksi Alankomaissa 15–74-vuotiaista työllisistä naisista 77 % teki osa-aikatyötä vuonna 2015. Työajan pituuden suhteen kärkisijalla olevassa Turkissa vain noin kolmasosa naisista oli työllisiä vuonna 2015, joten Turkin keskimääräinen viikkotyöaika koostuu pääasiassa miesten työtunneista.

Kuvio 1. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä vuonna 2015, 15–74-vuotiaat, tuntia viikossa

Kuvio 1. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä vuonna 2015, 15–74-vuotiaat, tuntia viikossa

Lähde: Eurostat, Population and social conditions, Labour Market (incl. LFS), Employment and unemployment (LFS), Data, Database, LFS series - detailed annual survey results (lfsa), Workin time - LFS series, Average number of actual weekly hours of work in main job, by sex, professional status, full-time/part-time and economic activity (from 2008 onwards, NACE Rev. 2) - hours (lfsa_ewhan2) [viitattu: 7.11.2016]. Saantitapa: http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database

Kuvio 2. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika (sisältäen myös osa-aikatyön) vuonna 2015, 15–74-vuotiaat, tuntia viikossa

Kuvio 2. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika (sisältäen myös osa-aikatyön) vuonna 2015, 15–74-vuotiaat, tuntia viikossa

Lähde: Eurostat, Population and social conditions, Labour Market (incl. LFS), Employment and unemployment (LFS), Data, Database, LFS series - detailed annual survey results (lfsa), Workin time - LFS series, Average number of actual weekly hours of work in main job, by sex, professional status, full-time/part-time and economic activity (from 2008 onwards, NACE Rev. 2) - hours (lfsa_ewhan2) [viitattu: 7.11.2016]. Saantitapa: http://ec.europa.eu/eurostat/web/lfs/data/database

Takaisin oppimateriaaliin