Väestötieteen perusteet

Oppitunti:	1 Mitä on väestötiede 2 Väestötieteen historia 3 Väestöntutkimuksen perusaineistot 4 Suomen väestötilaston historia 5 Väestötieteen keskeiset käsitteet 6 Väestöilmiöt 7 Väkilukutiedot tunnuslukujen perustana 8 Väestöilmiöiden mittaaminen 9 Väestöteoriat 10 Väestöpolitiikka 11 Väestöennusteet 12 Suomen väestö 13 Maapallon väestö
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 12.1 Suomen väestö kautta aikojen 12.2 Hedelmällisyyden kehitys – lapsiluku pienenee 12.3 Kuolevuuden kehitys – elinaikaa lisää

Esimerkki

1

2

3

Kuolevuuden kehitys vuodesta 1751 lähtien (yleinen kuolevuusluku)

Kuolevuus oli korkeimmillaan sotavuosina sekä niinä vuosina, jolloin nälkä ja kulkutaudit tappoivat väestöä. Suurin kuolonvuosi oli vuoden 1868 nälkävuosi, jolloin yleinen kuolevuusluku nousi 77,6 promilleen.

Kuvio. Yleinen kuolevuusluku 1751–2015 (kuolleiden määrä keskiväkiluvun 1 000 asukasta kohti)

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [StatFin-taulukko "Kuolleet sukupuolen mukaan 1751– "]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2016]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/kuol/index.html  ja Väestörakenne [StatFin-taulukko "Väkiluku sukupuolen mukaan 1750–"]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2016]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html 

Takaisin oppimateriaaliin