Väestötieteen perusteet
| Esimerkki | 1 | 2 | 3 | 4 |
Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa vuodesta 1776 alkaen
Kokonaishedelmällisyyslukua esittävästä kuviosta voi havaita, että hedelmällisyys pysyi Suomessa korkealla tasolla, noin viidessä lapsessa naista kohden, 1800-luvun loppuun asti. 1800-luvulla hedelmällisyys laski hetkellisesti mutta voimakkaasti Suomen sodan (1808–1809) ja suurten nälkävuosien (1866–1868) seurauksena.
Hedelmällisyyden aleneminen alkoi selvästi vasta 1900-luvun alussa. 1900-luvun alkupuolen sodat, sisällissota ja toinen maailmansota vaikuttivat myös hedelmällisyyden kehitykseen. Toisen maailmansodan jälkeinen suurten ikäluokkien syntyminen noin vuosina 1945–1949 ilmeni kokonaishedelmällisyysluvun nousuna, mutta tämän jälkeen hedelmällisyys aleni jälleen.
Kokonaishedelmällisyysluku oli alhaisimmillaan vuonna 1973, jolloin se oli 1,5 lasta naista kohden. Hedelmällisyys on hieman noussut siitä, mutta ei ole kuitenkaan noussut kahteen lapseen naista kohden. 2010-luvun aikana kokonaishedelmällisyysluku on taas laskenut. Vuonna 2015 kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,65.
Kuvio. Kokonaishedelmällisyys vuosina 1776–2015
Lähde: Findikaattori, Tilastokeskus/Syntyneet [viitattu 17.10.2016].
Takaisin oppimateriaaliin