Väestötieteen perusteet

Oppitunti:	1 Mitä on väestötiede 2 Väestötieteen historia 3 Väestöntutkimuksen perusaineistot 4 Suomen väestötilaston historia 5 Väestötieteen keskeiset käsitteet 6 Väestöilmiöt 7 Väkilukutiedot tunnuslukujen perustana 8 Väestöilmiöiden mittaaminen 9 Väestöteoriat 10 Väestöpolitiikka 11 Väestöennusteet 12 Suomen väestö 13 Maapallon väestö
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 8.1 Syntyvyyden mittaaminen 8.2 Hedelmällisyyden mittaaminen 8.3 Kuolleisuuden mittaaminen 8.4 Imeväiskuolleisuuden mittaaminen 8.5 Elinajanodote 8.6 Avioituvuuden mittaaminen 8.7 Eronneisuuden mittaaminen 8.8 Muuttaneisuuden mittaaminen 8.9 Ikävakiointi

Esimerkki

1

2

3

Ikäryhmittäiset muuttaneisuusluvut vuosina 1990–2015

Asuinkunnasta toiseen muuttaminen on yleisintä alle 25-vuotiailla. Muuttaneisuus eli muuttoalttius laantuu selvästi vanhemmilla ikäluokilla. Muuttaneisuus oli alhaisimmillaan 1990-luvun alun laman aikoina. Noususuhdanteen alettua muuttaneisuus jälleen vilkastui. Tosin suurin syy muuttaneisuuden vilkastumiseen oli vuoden 1994 kotikuntalain muutos, joka lisäsi opiskelijoiden muuttoalttiutta. Kotikuntalain muutos mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnalleen. 

Kuvio. Ikäryhmittäiset muuttaneisuusluvut vuosina 1990–2015

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6766. 2012, Liitekuvio 2. Kuntien välinen muuttoalttius ikäryhmittäin 1987–2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.5.2016]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__muutl/?tablelist=true

Takaisin oppimateriaaliin