Tilastojen ABC
| Harjoitukset | 1 | 2 |
Asuntokuntien koko
Niin asuntokuntien, kotitalouksien kuin perheidenkin koko on pienentynyt jatkuvasti sinä aikana, jolta on olemassa tilastotietoja. Oheisessa kuviossa on kuvattu asuntokuntien keskimääräisen koon kehitys 1960-luvulta lähtien. Pohdi, mistä asuntokuntien koon pienentyminen johtuu ja minkälaisia seurauksia sillä voi olla?
Kuvio. Asuntokuntien keskikoko 1960–2011
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. 2011, Liitetaulukko 1. Asuntokunnat koon mukaan ja asuntokuntien keskikoko 1960-2011 [päivitetty 22.5.2012]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.4.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/asas/2011/asas_2011_2012-05-22_tau_001_fi.html
Vastaus:
Asuntokuntakoon pienentyminen johtuu mm. seuraavista seikoista:
- lapsiperheiden määrä pienin vuosikymmeniin
- yksin ja kaksin asuvien määrä kasvaa
- ensisynnyttäjien ikä noussut ja lapsia hankitaan ja perhe perustetaan yhä myöhemmällä iällä
- toisaalta nuoret muuttavat kotoa yhä aikaisemmin itsenäiseen asumiseen
- soluasuntoja muutetaan yksiöiksi, koska solut tai alivuokralaisasunnot eivät enää houkuttele
- avioerot pienentävät asuntokuntakokoa
- elinikä kasvaa ja yhä pitempään pystytään asumaan kotona yksin tai kaksin puolison kanssa
- vaurastuminen – on mahdollisuus valita myös itsenäinen asuminen
Asuntokuntakoon pienentymisen seurauksia:
- asumisväljyys kasvaa
- kulutusrakenne muuttuu, elintarvikkeissa suurpakkaukset eivät toimi kaikille, tarvitaan pienempiä annos-/pakkauskokoja ym.
- yksinasuvien yksinäisyys, sosiaalinen verkosto pienenee
- energiatehokkuus kärsii
- asumiskustannukset henkeä kohden kasvavat (esimerkiksi ennen yhtä hellaa käytti useampi ihminen)
Takaisin oppimateriaaliin