Väestötieteen perusteet
| Harjoitukset | 1 |
Testaa tietosi!
- 1. Mikä on oikein?
-
Väestötiede tutkii vain väestön suuruutta ja rakennetta. Väestöllä tarkoitetaan jonkin maan tai alueen – esimerkiksi kunnan – väestöä. Väestön koko riippuu yleensä kahden tekijän – syntyneiden ja kuolleiden – määrän muutoksesta.
Katso tarkemmin: 1.1 Väestötieteen määritelmä, 1.5 Väestönmuutokset
- 2. Suomen ja kotikuntansa väestöön katsotaan kuuluvaksi
-
kiintiöpakolaiset turistit Pohjoismaiden Helsingissä asuvat suurlähettiläät
Katso tarkemmin: 1.3. Suomen väestö
- 3.Tietoa väestön muuttoliikkeestä saa
-
Suomen Tullista väestönmuutostilastosta väkilukutilastosta
Katso tarkemmin: 3.1 Väestötilastot
- 4. Väestölaskenta tapahtuu Suomessa nykyisin
-
veroilmoituksen yhteydessä Väestörekisterikeskuksen kirjallisella lomakkeella tai puhelimitse Tilastokeskuksessa eri henkilörekistereitä yhdistelemällä
Katso tarkemmin: 3.2 Väestölaskenta
- 5. Mikä on oikein?
-
Tyttöjä syntyy enemmän kuin poikia. Väestötiheys voidaan laskea maan kokonaispinta-alasta, jossa myös vesistöt ovat mukana. Perhetilastossa yhdessä asuvat isä, äiti ja heidän lapsensa sekä mummo muodostavat perheen.
Katso tarkemmin: 5.3 Sukupuoli, 5.5. Perhe, 5.10 Väestötiheys
- 6. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
-
Ns. luonnollisia väestönmuutostekijöitä ovat maahan- ja maastamuutto. Kohortilla tarkoitetaan tiettynä aikana samanlaisen tapahtuman kohteeksi joutunutta ryhmää. "Naimisissa" ja "avoliitossa" ovat virallisia siviilisäätyjä.
- 7. Väestön uusiutumisella tarkoitetaan väestötieteessä
-
maahanmuuton voimakasta kasvua sukupolven vaihtumista uudeksi sitä, että joka vuosi syntyneitä on enemmän kuin kuolleita
Katso tarkemmin: 9.5 Väestön uusiutuminen
- 8. Suomen väkiluku saavutti kolme miljoonaa
-
vuonna 1835 vuonna 1889 vuonna 1912
Katso tarkemmin: 12.1 Suomen väestö kautta aikojen
- 9. Vuonna 1900 Suomessa kokonaishedelmällisyysluku eli arvio naisen synnyttämästä lasten määrästä oli hieman alle 5 lasta. Kuinka monta lasta naiset nykyisin keskimäärin synnyttävät?
-
keskimäärin yhden lapsen keskimäärin enemmän kuin yhden, mutta alle kaksi lasta keskimäärin vähän alle kolme lasta
Katso tarkemmin: 12.2 Hedelmällisyyden kehitys – lapsiluku pienenee
- 10. Suomalaisten vastasyntyneiden odotettavissa olevan elinajan mukaan
-
tytöt voivat odottaa elävänsä vanhemmiksi kuin pojat. pojat voivat odottaa elävänsä vanhemmiksi kuin tytöt. tytöt ja pojat voivat odottaa elävänsä yhtä vanhoiksi.
Katso tarkemmin: 12.3 Kuolevuuden kehitys – elinaikaa lisää
Takaisin oppimateriaaliin