På svenska

In English

Suomen tilastojen historia

Oppitunti:
Aihe:

2.4 Sosiaaliset ongelmat valtion systemaattisen seurannan piiriin

Sosiaalisten ongelmien kuvaus oli käynnistynyt jo 1900-luvun alussa (ks. 1.7 Yhteiskunnan epäkohdat synnyttävät sosiaalitilaston).

1920-luvun alussa sekä sosiaalisten ongelmien kuvaus että niiden poistamiseen tähdänneet toimet nousivat myös poliittiselle agendalle.

Vuonna 1917 perustetulle Sosiaalihallitukselle haluttiin antaa myös alan tilastot tehtäviksi. Se ei saanut toimintaansa käyntiin ennen sisällissotaa, mutta heti sotatoimien päätyttyä tilastojen julkaiseminen käynnistyi. Köyhäinhoitotilastot siirtyivät Sosiaalihallituksen tehtäväksi, myös sokeiden ja mielisairaiden asemaa kartoitettiin.

Teollisuushallitukselta Sosiaalihallitukselle siirtynyt Työtilastollinen aikakauslehti muuttui Sosiaaliseksi aikakauskirjaksi, ja viralliseen tilastoon perustettiin sarja Sosiaalisia erikoistutkimuksia. Siinä julkaistiin mm. tietoja eri ammattiryhmien työoloista ja väestön elinkustannuksista. 1930-luvulla tutkittiin henkisen työn tekijöiden elinoloja.

Sosiaalihallitus alkoi heti itsenäistymisen jälkeen seurata myös vakavaksi koettua alkoholiongelmaa. Erityisesti kieltolain säätäminen 1919 lisäsi kiinnostusta alkoholin kulutusta kohtaan.

Työttömyys lisääntyi 1930-luvulla laman seurauksena. Järjestelmällistä ja kattavaa työmarkkinatilastoa ei kuitenkaan syntynyt. Maatilojen pakkohuutokauppoja ja maanviljelijöiden velkaantumista selvitettiin 1930-luvun alkuvuosina.

Toisen maailmansodan aikana ja jälkeen siirtoväen asuttaminen vaati suuria ponnistuksia. Sitä varten Tilastollinen päätoimisto tuotti tilaston luovutettujen alueiden tulo- ja omaisuussuhteista (Luovutettujen ja vuokrattujen alueiden väkiluku vuosina 1940 ja 1945).

Erillinen, hieman varsinaisen tilastoinnin ulkopuolella toteutettu selvitys oli Heikki Wariksen vuonna 1934 julkaisema tutkimus työläiskaupunginosan synnystä Pitkänsillan pohjoispuolelle. Tutkimuksessa sovellettiin tilastollisia menetelmiä, siinä mm. käytettiin korrelaatiokertoimia.

Ks. työttömyysaste vuosina 1901–2008

Kuvio. Suomen työttömyysaste 1900–2014

Työttömyys kasvoi Suomessa ensimmäisen kerran voimakkaasti 1930-luvun yleismaailmallisen laman aikana. 1970-luvulla öljyn hinnan nousu aiheutti kansainvälisen taloustaantuman, joka näkyi myös Suomessa työttömyyden kasvuna. 1990-luvun laman suurtyöttömyyden aikana työttömien määrä hipoi enimmillään puolta miljoonaa. Vuonna 2014 työttömyysaste oli Suomessa  8,7 prosenttia. Ks. tuorein julkistus.


Jaa