Suomen tilastojen historia

Oppitunti:
Aihe:

3.1 Talouskasvua, talouskriisejä ja kansainvälistymistä

Toisen maailmansodan jälkeen 1940–1960-luvuilla Suomea leimasivat toistuvat suhdannekuopat ja devalvaatiot, mutta kehityksen pääsuunta oli taloudellinen kasvu. Kausi oli maailmantaloudessakin poikkeuksellisen pitkä voimakkaan kasvun aika.

Toisaalta 1960-luvulla työttömyys kasvoi jatkuvasti. Osin tämä johtui piilotyöttömyyden näkyväksi tulosta, kun kirjautumisesta työnhakijaksi työnvälitystoimistoon tuli edellytys työttömyysturvan saamiselle.

1970-luvulla ns. energiakriisi järkytti hetkellisesti kehitystä, mutta taloudellisen kasvun kausi päättyi vasta voimakkaaseen kulutusriehaksi kutsuttuun noususuhdanteeseen 1980-luvun lopulla. Sen jälkeen seurasi lama, jota Suomessa kärjisti kansainvälisen talouskehityksen ohella Neuvostoliiton romahdus. Kansantalous lähti kuitenkin syvästä suhdannekuopasta ripeään nousuun niin, että Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 talous alkoi jo olla kunnossa.

Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Suomalaisessa yhteiskunnassa EU-aikakausi alkoi komealla Nokian siivittämällä nousulla lamasta. 20-vuotisen EU-jäsenyyden aikana on ehditty elää niin nousu- kuin laskusuhdanteita ja 2000-luvun puolella laman tunnusmerkit täyttäviä jaksojakin. Taloustilastot ovatkin olleet keskeisessä asemassa yhteiskunnan muutosten kuvauksessa.

Klikkaa kuvaa isommaksi.
 

Kuva esitteestä Tilastokeskus ja Suomi 1865–2015

Kuva. Tilastokeskus ja Suomi 1865–2015
Lähde: Tilastoja Suomesta 150 vuotta -esite


Jaa