Suomen tilastojen historia

Oppitunti:

1 Autonomian aika: Suomi kansakuntana hahmottuu 2 Tilastot itsenäistyneen Suomen palveluksessa 3 Rakennemuutokset, kasvu ja kansainvälistyminen haastavat tilastotuotannon 4 Taloustilastot muutosten kuvaajana 5 Sosiaali- ja elinolotilastot – rekistereitä ja suoria tiedonkeruita 6 Uusia painoalueita 2000-luvulla: hyvinvointi, ympäristötilinpito ja kasvihuonekaasut 7 Henkilögalleria 8 Lähteitä ja kirjallisuutta

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 3.1 Talouskasvua, talouskriisejä ja kansainvälistymistä 3.2 EU-jäsenyys nopeuttaa tilastojen yhtenäistämistä 3.3 Lainsäädäntö tilastotuotannon ja tilastotoimen ohjaajana 3.4 Valtion tilastotoimi ja Suomen virallinen tilasto 3.5 Tieteellinen yhteistyö ja osaaminen 3.6 Tilastojen laatu korostuu

3.2 EU-jäsenyys nopeuttaa tilastojen yhtenäistämistä

Euroopan unionin EU:n vaikutus Suomen tilastojärjestelmään alkoi näkyä jo ennen jäsenyyttä (1995). Vuosituhannen vaihteessa EU:n Talous- ja rahaliitto EMU alkoi vaikuttaa tilastointiin. EU-maiden tilastojen integraatiota lisäsi edelleen euron käyttöönotto käteisvaluuttana 1.1.2002.

Jäsenyyden myötä käynnistyi toden teolla monivuotinen urakka Suomen tilastojen harmonisoimiseksi Euroopan tilastojärjestelmän kanssa. Euroopan unioniin liittyminen merkitsi sitä, että yhä useampi tilasto pohjautui EU-säädöksiin (useimmiten asetuksiin), kun aiemmin ratkaisut olivat olleet vahvasti kansallisen tilastoviraston käsissä.

Koska eri maiden tilastojen tuotantotekniikassa oli suuria eroja – esimerkiksi pohjoismaiden rekisteripohjaiset tilastot vs. haastattelutiedonkeruupohjaiset tilastot monissa muissa EU-maissa – tilastojen yhdenmukaistaminen sovittiin tehtäväksi ns. output-harmonisointina.

Se vaatii tilastoilta yhteisiä käsitteistöjä, mutta sallii sen, että tilastojen tuotantomenetelmät valitaan kunkin maan parhaiden edellytysten mukaan. Tavoitteena on, että tuotettavat tilastot ovat vertailukelpoisia keskenään. Osa tilastojen harmonisointia on yhtenäisten luokitusten ja standardien käyttö tilastotuotannon eri vaiheissa.

Kansainvälinen yhteistyö moninkertaistui vuosituhannen vaihteen tienoilla. Euroopan unionin lisäksi tärkeimmät kansainväliset tilastoyhteistyön toimijat olivat Yhdistyneet kansakunnat YK ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.

Kansainvälisen yhteistyön keskeisiä tavoitteita ovat olleet

• tilastojen vertailukelpoisuuden varmistaminen kansainvälisesti
• luotettavan tilastotiedon roolin vahvistaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
• tilastotuotannon edellytysten varmistaminen
• tilastomenetelmien ja -välineiden kehittäminen
• osaamisen ja kokemuksen jakaminen tilastoasioista.

Kuva. EU yhdenmukaistaa Euroopan tilastoja
Lähde: © European Union, 2015 / Lambiotte Christian