På svenska

In English

Suomen tilastojen historia

Oppitunti:
Aihe:

3.5 Tieteellinen yhteistyö ja osaaminen

Jo 1800-luvulla yksi tilastojen yleistymisen syy oli tilastollisten ja matemaattisten menetelmien kehittyminen. Kehitys jatkui 1900-luvulla, jolloin otantamenetelmät alkoivat kehittyä ja mullistivat tilastojen tuotantoprosessin. Heti toisen maailmansodan jälkeen niitä alettiin käyttää Suomessa mm. tulo- ja varallisuustilaston laadinnassa. Sen jälkeen otannan käyttö laajeni nopeasti. Sitä käytettiin mm. kulutustutkimuksissa, maataloustilastoissa, kauppatilastossa ja työvoimatilastossa.

Otantatilastojen tiedonkeruuta varten Tilastokeskus perusti 1970-luvulla haastatteluorganisaation, josta kehittyi laadukkaiden haastattelumenetelmien asiantuntijayksikkö.

Tilastokeskus alkoi 1980-luvulla edistää tilastollista tutkimustoimintaa kehittämällä yhteistyötä yliopistojen kanssa, nimittämällä tieteellisen neuvottelukunnan ja julkaisemalla tutkimusohjelman.

Yhteistyön avulla parannettiin menetelmäosaamista ja tuotiin käyttöön uusia tilastollisia menetelmiä. Tieteellisinä neuvonantajina oli kansainvälisesti tunnettuja yliopistoasiantuntijoita, ja erityinen tieteellisen johtajan vakanssi perustettiin 1990-luvun alussa.

Tilastokeskuksella on yliopistojen kanssa monipuolista yhteistyötä tilastojen menetelmäkysymyksissä. Jyväskylän yliopiston kanssa käynnistettiin maisterinkoulutusohjelma, jolla haluttiin varmistaa pätevien työntekijöiden saanti Tilastokeskukseen. Tilastokeskus perusti myös tilastotieteen ja kansantaloustieteen yhteisprofessuureja Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa.

Yksi näkyvistä merkkipaaluista Tilastokeskuksen tieteellisessä aktivoitumisessa oli Kansainvälisen tilastoinstituutin ISIn kahden vuoden väliajoin pidetyn konferenssin järjestäminen Helsingissä 1999.
 

Kuva. ISI-konferenssi Helsingissä 1999

Kuva. ISI-konferenssi Helsingissä 1999
Lähde: Tilastoarkisto


Jaa