Suomen tilastojen historia

Oppitunti:

1 Autonomian aika: Suomi kansakuntana hahmottuu 2 Tilastot itsenäistyneen Suomen palveluksessa 3 Rakennemuutokset, kasvu ja kansainvälistyminen haastavat tilastotuotannon 4 Taloustilastot muutosten kuvaajana 5 Sosiaali- ja elinolotilastot – rekistereitä ja suoria tiedonkeruita 6 Uusia painoalueita 2000-luvulla: hyvinvointi, ympäristötilinpito ja kasvihuonekaasut 7 Henkilögalleria 8 Lähteitä ja kirjallisuutta

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 6.1 Kasvihuonekaasujen inventaario Tilastokeskuksen tehtäväksi 6.2 Ympäristötilinpito talouden ja ympäristön suhteen kuvaajana 6.3. Hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kuvaaminen kansainväliseksi teemaksi

6.1 Kasvihuonekaasujen inventaario Tilastokeskuksen tehtäväksi

Suomi on mukana ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävissä kansainvälisissä sopimuksissa, joista tärkeimmät ovat vuonna 1992 Rio de Janeirossa hyväksytty YK:n ilmastomuutoksen yleissopimus eli ns. Ilmastosopimus (pdf) sekä vuonna 1997 hyväksytty ilmastosopimusta täydentävä Kioton pöytäkirja (pdf).

Kioton pöytäkirjassa teollisuusmaat sitoutuivat rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään vuosien 2008–2012 aikana sopimuksen mukaiselle tasolle verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Suomen velvoitteena on pitää kasvihuonekaasupäästönsä vuoden 1990 tasolla osana EU:n yhteistä päästövelvoitetta.

Suomen hallitus päätti keskittää kasvihuonekaasujen päästöseurannan Tilastokeskukseen 2000-luvun alussa. Kasvihuonekaasupäästöjen seurannan tietoja tarvitaan raportoitaessa Kioton pöytäkirjan mukaisia kasvihuonekaasuja vuosittain YK:n ilmastosopimukselle. Tietoja käytetään myös päästökauppojen mitoittamisessa.

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö vastaa kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion toteutuksesta ja raportoinnista Suomessa. Yksikkö tuottaa myös EU:n ilmastopolitiikkaa varten seurantaindikaattoreita. Lisäksi inventaarioyksikön vastuulla on Ilmastosopimuksen maaraportin valmistelun koordinointi.

Laskentaan varsinaisina asiantuntijalaitoksina osallistuvat Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnonvarakeskus Luke.

Keskeisiä muita osapuolia ovat ilmastopolitiikan valmisteluun osallistuvat vastuuministeriöt Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö ja Liikenne- ja viestintäministeriö.

Tarkemmin kasvihuonekaasujen inventaariota on kuvattu erillisillä teemasivuilla, joilta löytyvät myös kaikki raportit, tiedotteet ja julkaisut.
 

Kuva. Nobelin rauhanpalkinnon saajat vuonna 2007
Vuonna 2007 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdysvaltain varapresidentti Al Gorelle ja YK:n hallitustenväliselle ilmastonmuutospaneelille IPCC:lle. IPCC arvioi tieteellisen kirjallisuuden perusteella ilmastomuutoksen etenemistä, sen vaikutuksia sekä miten sitä voi hillitä tai siihen sopeutua. IPCC on myös tuottanut menetelmäohjeet, joiden mukaan kansalliset päästöinventaariot laaditaan.
Kuvassa palkintoa vastaanottamassa Al Goren lisäksi myös IPCC-raporttien kirjoittajat Balgis Osman-Elasha ja Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Riitta Pipatti.
Lähde: Riitta Pipatti