På svenska

In English

Tilastotiedon haku

Oppitunti:
Aihe:

2.2 Käsitteet ja määritelmät

Olennaisia asioita niin tiedonhaussa kuin tilastojen tulkinnassakin ovat tilastoissa käytetyt käsitteet ja määritelmät. Käsitteet saattavat vaikuttaa aivan tutuilta, suorastaan itsestään selviltä, mutta näin ei aina välttämättä ole.

Tilastokäsite voi poiketa siitä, mitä sen olettaisi tarkoittavan. Tilastojen tekemiseksi täytyy hyvin tarkasti määritellä, millä perustein johonkin asiaan voidaan viitata tietyllä termillä. Eikä kyse ole aina edes tilastoissa yleensä käytettävästä määritelmästä, vaan sama termi voidaan eri tilastoissa määritellä eri tavoin.

Alla olevissa kysymyksissä on esimerkkejä siitä, mitä tilastontekijä joutuu pohtimaan, jotta jokainen yksittäinen tapaus tulee tilastoitua samalla tavoin

  • Montako tuntia viikossa pitää tehdä töitä ollakseen työllinen?
  • Minkä ikäinen työtön on nuorisotyötön?
  • Kuka on ulkomaalainen?
  • Kuuluuko alivuokralainen samaan asuntokuntaan vuokranantajansa kanssa?

Uusiakin käsitteitä tarvitaan maailman muuttuessa, ja vanhat käsitteet voivat saada uusia merkityksiä. Siksi ajan myötä tietty käsite tietyssä tilastossa voi muuttua.

Tiedonhaussa oikean käsitteen löytyminen auttaa merkittävästi hyvän lopputuloksen saavuttamisessa. Esimerkiksi Suomen köyhyysrajaa ei ahkerastikaan hakemalla löydy, mutta tulojen jakautumisesta löytyy tietoa. Köyhyys ei ole Suomessa lainkaan käytetty tilastokäsite, vaan tietyn tulomääritelmän alle jäävät ihmiset ovat pienituloisia.

Tilastotiedonhaussa ollaan tekemisissä numeroiden kanssa ja usein halutaan tietää, onko jokin luku suuri vai pieni tai miten se vertautuu vaikkapa aiempiin vuosiin tai toisten maiden vastaaviin tietoihin. Tällöin tiedon hakijan on tärkeä tietää käsitteen merkitys hyvin täsmällisesti, jotta voi varmistua siitä, että numerot kuvaavat samaa asiaa.

Tutustu Tilastokeskuksen käsitteisiin ja määritelmiin harjoitusten avulla (harjoitukset 1–5).

Harjoitukset

Jaa