Johdatus tilastotieteeseen

Oppitunti:
Aihe:

1.2.1 Kuvaileva tilastotiede ja tilastollinen päättely

Kuvailevassa tilastotieteessä aineistosta lasketaan lukuja, kuten keskiarvoja, jotka kuvaavat aineiston ominaisuuksia. Tavoitteena ei ole välttämättä tutkia havaintojen taustalla olevia ilmiöitä tai arvioida pienen aineiston perusteella esimerkiksi Suomen koko väestön ominaisuuksia.

Keskiarvon kaltaisia keskimääräistä havaintoa mittaavia suureita eli tunnuslukuja ovat myös mediaani ja moodi. Havaintojen vaihtelua kuvataan vaihteluvälillä ja keskihajonnalla.

Tilastotieteessä käsitellään myös tietoa, jota ei ole luontevaa kuvata lukuina. Esimerkiksi keskimääräistä sukupuolta ei ole. Erityyppisille aineistoille tilastotieteessä on kehitetty erilaisia ominaisuuksien mittaamiseen käytettyjä tunnuslukuja.

Tilastojen avulla kuvataan usein eri ryhmien eroja, kuten maakuntien tuloeroja. Tilastokeskus laatii esimerkiksi taulukon tulojen keskiarvoista maakunnittain (esimerkki). Siinä aineistoa organisoidaan mielenkiintoisen taustavaikuttajan, alueen, mukaan.

Tilastotieteessä kuvailua haastavampaa on etsiä riippuvuuksia, selittää ilmiöitä ja ennustaa kehitystä. Todennäköisyyslaskennan avulla selvitetään, voiko sattuma selittää havaintoja. 

Tilastokeskus soveltaa joskus kuvailevaa tilastotiedettä tuottamalla yksinkertaisia aineistoa kuvailevia lukuja. Yleensä tavoitteena on kuitenkin yleistää aineiston tulokset koskemaan esimerkiksi koko väestöä tai kaikkia Suomen yrityksiä. Lisäksi Tilastokeskuksessa kirjoitetaan artikkeleita, jotka sisältävät tarkempia analyysejä."

Yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten tutkijat tekevät tilastollista päättelyä muun muassa yhdistelemällä informaatiota useista tilastollisista taulukoista. Yhteiskunnassa on tärkeää ennustaa esimerkiksi työttömyyden, teollisuustuotannon ja vanhusten määrän muutoksia.

Esimerkit

Jaa