Johdatus tilastotieteeseen

Oppitunti:

1 Tilasto ja sitä tutkiva tiede 2 Tilastotieteen peruskäsitteitä 3 Tunnusluvut 4 Vaihtelu ja riippuvuus

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 2.1 Mittaaminen ja havainnot  2.1.1 Muuttuja, havainto, aineisto 2.1.2 Mitta-asteikko 2.1.3 Havaintomatriisi 2.1.4 Diskreetti ja jatkuva muuttuja. Muuttujan jakauma 2.1.5 Estimointi 2.2 Tiedonkeruu  2.2.1 Otanta 2.2.2 Sattuman vaikutusten hallinta otostutkimuksessa 2.2.3 Satunnaisotannan menetelmiä 2.2.4 Vastauskato  2.2.5 Rekisteriaineistot 2.2.6 Vaihtoehtoja satunnaisotannalle 2.2.7 Kiintiöpoiminta 2.2.8 Web-survey 2.2.9 Big data 2.3 Tilastollinen lukutaito 2.4 Aineiston visualisointi 2.4.1 Pylväskuvio 2.4.2 Piirakkakuvio 2.4.3 Laatikko-janakuvio 2.4.4 Aikasarja

2.3 Tilastollinen lukutaito

Tilastollinen lukutaito on kyky ymmärtää tilastollisia tuloksia ja tilastoista esitettyjä johtopäätöksiä esimerkiksi mediassa. Kriittisyys on tarpeellista. Tärkeää on tarkistaa ainakin, riittävätkö otoksen edustavuus ja otoskoko esitettyihin johtopäätöksiin.

Tilastoja on toisinaan käytetty tahattomasti ja tahallisesti virheellisten johtopäätöksien tukena. Esimerkiksi keskiarvo ei ole aina paras keskimääräisen arvon mittari. Yksittäinenkin poikkeava arvo vaikuttaa keskiarvoon enemmän kuin mediaaniin. Jos tutkimuksen tekijä tahtoo liioitella esimerkiksi eroja asuinalueiden asukkaiden keskituloissa, muutamien rikkaiden henkilöiden vuoksi keskiarvolla saadaan usein näyttävämpiä eroja kuin mediaanilla. Ehkä olisi tasapuolisinta esittää sekä keskiarvot että mediaanit, jotta lukija voi valita omasta mielestään reilun vertailun keskiluvun.

Jos yrityksen tavoitteena on perustella tuotteensa hyödyllisyyttä tilastollisella tutkimuksella, yritys voi aina valita usean tutkimuksen joukosta kaikkien suotuisimman. Jos tutkimuksia on tarpeeksi monta, lupaavia tuloksia saadaan sattumalta ainakin kerran. Katso lisää esimerkkejä harhaanjohtavista tiedoista (engl.). 

Mielipidetutkimuksessa kysymys voidaan muotoilla siten, että vastaajassa herää myönteisiä tai negatiivisia tunteita vastausta kohtaan. Henkilö saattaa esimerkiksi hävetä oma mielipidettään, joka ei näytä kysymyksen asettelun mukaan olevan muiden mielestä sosiaalisesti hyväksyttävä. Sellainen vastaaja muuttaa vastaustaan. Tällä tavalla tutkimuksen tekijä voi vaikuttaa lopputuloksiin.

Korrelaatiota käytetään usein todisteena esimerkiksi kemikaalien vaikutuksesta sairauksiin. Tilastollinen korrelaatio ei kuitenkaan yleensä riitä todistamaan syy-yhteyksiä ilman tarkempia tutkimuksia  Syy-seuraussuhteesta kerrotaan oppitunnilla 4 Vaihtelu ja riippuvuus.