Johdatus tilastotieteeseen

Oppitunti:

1 Tilasto ja sitä tutkiva tiede 2 Tilastotieteen peruskäsitteitä 3 Tunnusluvut 4 Vaihtelu ja riippuvuus

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 2.1 Mittaaminen ja havainnot  2.1.1 Muuttuja, havainto, aineisto 2.1.2 Mitta-asteikko 2.1.3 Havaintomatriisi 2.1.4 Diskreetti ja jatkuva muuttuja. Muuttujan jakauma 2.1.5 Estimointi 2.2 Tiedonkeruu  2.2.1 Otanta 2.2.2 Sattuman vaikutusten hallinta otostutkimuksessa 2.2.3 Satunnaisotannan menetelmiä 2.2.4 Vastauskato  2.2.5 Rekisteriaineistot 2.2.6 Vaihtoehtoja satunnaisotannalle 2.2.7 Kiintiöpoiminta 2.2.8 Web-survey 2.2.9 Big data 2.3 Tilastollinen lukutaito 2.4 Aineiston visualisointi 2.4.1 Pylväskuvio 2.4.2 Piirakkakuvio 2.4.3 Laatikko-janakuvio 2.4.4 Aikasarja

2.2.2 Sattuman vaikutusten hallinta otostutkimuksessa

Esimerkki otoksen käytöstä on tutkimus, jossa selvitetään, kuinka suuri osa kotitalouksista omistaa pelikonsolin. 

Jos otoksessa on 10 000 kotitaloutta, joista 4 000:lla on pelikonsoli, varmuudella voidaan sanoa, että Suomen kaikilla kotitalouksilla on vähintään 4 000 pelikonsolia. Tämä on aika hyödytöntä. Käytännössä otoksen avulla perusjoukosta voidaan esittää vain jossain määrin epävarmoja arvioita. Sattuma vaikuttaa tuloksiin. Sattumalta otokseen voi tulla valituksi paljon opiskelijakotitalouksia, joissa pelikonsoli on tavallista yleisempi. Silloin otoksessa pelikonsolin omistavien kotitalouksien osuus on suurempi kuin perusjoukossa.

Sattuman vaikutusta tuloksiin hallitaan todennäköisyyslaskennan avulla: pelikonsolin omistavien kotitalouksien osuudelle esitetään 95 %:n luottamustasolla luottamusväli 39,03–40,97 %. Tässä virhemarginaali eli etäisyys luottamusvälin keskipisteestä luottamusvälin rajalle on 95 %:n luottamustasolla 0,97. Otoksen perusteella ei siis saada hyödyllistä vuorenvarmaa tietoa perusjoukosta. 

Esimerkissä 1 käsitellään tarkemmin epätarkkuutta kuvaavaa termiä virhemarginaali ja esimerkissä 2 näytetään, kuinka otoskoon kasvaessa saadaan kapeampia luottamusvälejä.

Esimerkit