Tilastojen ABC
3.2 Otanta
Otos on varsinaisesta kohderyhmästä poimittu näyte, jonka perusteella voidaan saada kuva koko kohderyhmän ominaisuuksista. Joukkoa, jota otos edustaa, kutsutaan perusjoukoksi.
Yleensä otos valitaan arpomalla tai arpomista jäljittelevillä menettelyillä, jolloin otokseen tulevat valikoituvat sattumanvaraisesti. Satunnaiset tekijät vaikuttavat jokaiseen yksittäiseen havaintoon, mutta kun sattumia on riittävän monta, ne kumoavat toisensa. Sattumanvaraisesti poimitusta otoksesta voidaan arvioida eli estimoida perusjoukkoa koskevia tunnuslukuja, esimerkiksi keskiarvo. Tutustu keskiarvoon ja muihin keskilukuihin aiheessa 4.4 Keskiluvut.
Otoksen koko ratkaisee, kuinka tarkasti tuloksia voidaan tarkastella. Jos halutaan jakaa otos moniin alaryhmiin ja sanoa niistä jotakin luotettavaa, on otoksen kokoa kasvatettava. Tutkittavan perusjoukon koolla ei yleensä ole merkitystä otoksen koon määrittelyssä.
Tutkimusotokset eivät edusta täydellisesti perusjoukkoa. Ensinnäkin voi olla vaikea löytää lähdettä, josta perusjoukkoa koskevan otoksen voi poimia. Esimerkiksi puhelinnumeroista tiedetään yleensä vain osa ja jopa hyvin luotettavassa väestörekisterissä on aina vähintäänkin päivitysviivettä, minkä seurauksena esimerkiksi äskettäin paikkakunnalle muuttaneet ihmiset jäävät otannan ulkopuolelle. Kun osa otokseen periaatteessa kuuluvista ihmisistä tai yrityksistä jää otannan ulkopuolelle, puhutaan otannan alipeitosta.
Toinen edustavuutta rajoittava tekijä on se, että kaikilta otokseen kuuluvilta ei yleensä saada kerätyksi tietoja. Osaa ei tavoiteta, osa kieltäytyy vastaamasta tai ei kykene vastaamaan esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi. Silloin puhutaan kadosta. Sekä alipeitto että kato yleensä vääristävät aineistoa.
EsimerkitHarjoituksetJaa