Tilastojen ABC
5.1 Bruttokansantuote
Taloudellista kehitystä kuvataan monin tilastoin ja tilastot ovatkin jokseenkin välttämätön apu monimutkaisen nykyaikaisen talouden kehityksen hallinnassa. Talouden nopea muutos asettaa aina uusia vaatimuksia tilastojen kehittämiselle.
Taloustilastojen keskeisin tunnusluku on bruttokansantuote (lyhenne BKT), jolla kuvataan yhteiskunnan kokonaistuotannon kehitystä. Termin vastineena käytetään yleiskielessä usein ilmaisua kansantulo, joka itse asiassa kuvaa samaa asiaa hieman eri näkökulmasta. Tuotannon arvo kääntyy yhteiskunnassa aina jonkin tahon tuloksi.
Kaavio. Kolme tapaa laskea kansantuotetta
BKT:n määritelmä sisältyy suureen laskentajärjestelmään nimeltään kansantalouden tilinpito, jonka laskentaperiaatteet ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä. Suomen kansantalouden tilinpidossa noudatetaan mm. YK:n ja EU:n komission ohjeistuksia. Tilinpidolle on ominaista, että sama arvo voidaan laskea eri tavoin. BKT:kin voidaan laskea sekä tuotannon arvon, tulojen että loppukäytön perusteella. Periaatteessa näiden eri laskentatapojen tulisi tuottaa sama BKT-arvo, mutta on selvää, että monimutkaisessa yhteiskunnassa yhden laskentamenetelmän lopputulos poikkeaa toisista. Menetelmien eroa kutsutaan tilastolliseksi eroksi. Eron suuruus antaa kuvan siitä, kuinka luotettavasti BKT on voitu laskea.
BKT:hen lasketaan yhteen kaikki arvoa tuottava taloudellinen toiminta yhteiskunnassa, kaikki tavaratuotanto ja palvelut. BKT ilmoittaa yhteiskunnan tuotannon kokonaisarvon (tuotetun arvonlisäyksen). Se ei kata sellaista tuottavaa toimintaa, josta ei makseta palkkaa tai saada muuta korvausta, kuten myyntituloa. Näin esimerkiksi kotityö jää kansantulolaskennan ulkopuolelle. Yksi syy tähän on se, että kotityön rahallisen arvon yksiselitteinen määrittely on hyvin vaikeaa. BKT:n kannalta tärkeitä, mutta sen ulkopuolelle jätettyjä toimintoja, on kytketty BKT-laskentaan erityistarkastelujen avulla.
Bruttokansantuote eli BKT (engl. Gross Domestic Product) lasketaan tietyn valtion tai alueen tuotannosta. Jos esimerkiksi suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille, ei investointien tuotto näy Suomen kansantuotteessa. Vastaavasti taas ulkomaisten yritysten tuotanto Suomessa on osa Suomen bruttokansantuotetta. Bruttokansantulo eli BKTL (engl. Gross National Income) taas sisältää tietyn maan kansalaisten ja yritysten tulot. Se sisältää kotimaisten tulojen lisäksi myös suomalaisten ihmisten ja yritysten tulot ulkomailla. Ulkomaisten ihmisten ja yritysten tulot Suomessa taas jäävät sen ulkopuolelle.
Lisää tietoa bruttokansantuotteesta saat Kansantalouden tilinpito -kurssista.
EsimerkitHarjoituksetJaa