På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

9.2 Tilastojen laatu

Tilastojen oikean tulkinnan kannalta on tärkeää arvioida tilaston laatua. Tilasto kuvaa maailmaa aina välillisesti, jolloin monenlaiset virheet ja menetelmäratkaisut vaikuttavat tuloksiin.

Suomessa virallisille tilastoille on asetettu laatukriteerit, joiden perusteella tilastojulkaisuihin tulee liittää laatuseloste. Sen avulla tilastonkäyttäjä voi arvioida tilaston käyttökelpoisuutta.

1. Tiedon on oltava mahdollisimman objektiivista ja sen tuotantomenetelmien on oltava julkisia...

2. Tilastojen laatua on seurattava jatkuvasti ja sen puutteista kerrottava avoimesti...

3. Tilastoissa tulee noudattaa tiukkoja tietosuojamenettelyjä...

4. Tilastot tulee tuottaa ammattitaitoisesti ja tehokkaasti...

5. Tilastotiedon on oltava käyttökelpoista tarkoitukseensa...

6. Tiedon on oltava mahdollisimman paikkansapitävää...

7. Tietojen on oltava mahdollisimman tuoreita...

8. Tietojen tulee olla helposti saatavilla...

9. Tietojen on oltava kansainvälisesti ja ajallisesti vertailukelpoisia...

1. Tiedon on oltava mahdollisimman objektiivista ja sen tuotantomenetelmien on oltava julkisia. Tilastojen tuotannon ja raportoinnin tulee perustua ulkopuolisista poliittisista tai taloudellisista eduista riippumattomaan harkintaan ja ammattitaitoon. Tilaston laadintaperiaatteiden tulee olla julkisia ja havaitut virheet on korjattava. Tilastojen tulee olla kaikkien saatavilla. Virallisen tilaston tekijöiden tulee noudattaa tilastoeettisiä periaatteita.

2. Tilastojen laatua on seurattava jatkuvasti ja sen puutteista kerrottava avoimesti. Tilastoilla tulisi olla erityiset laadunvarmistusmenettelyt. Suomen viralliseen tilastoon kuuluvilla tilastoilla on erityinen laatuseloste, jossa tilaston laatu kuvataan.

3. Tilastoissa tulee noudattaa tiukkoja tietosuojamenettelyjä. Niiden avulla taataan, ettei tilastoa varten kerättyjä tietoja käytetä väärin.  

4. Tilastot tulee tuottaa ammattitaitoisesti ja tehokkaasti. Turhaa tietoaineistojen keruuta on vältettävä.

5. Tilastotiedon on oltava käyttökelpoista tarkoitukseensa. Tilastoja käytetään moniin eri tarkoituksiin ja siksi niiden käyttökelpoisuuden rajoituksista on kerrottava mahdollisimman monipuolisesti. Esimerkiksi verotustietoihin perustuva tilasto ei anna koko kuvaa suomalaisten tuloista, sillä kaikki tulot eivät ole veronalaisia. Tilaston käyttökelpoisuuteen vaikuttavat muun muassa käytetyt käsitteet ja luokitukset, joten niiden määritelmät on selostettava.

6. Tiedon on oltava mahdollisimman paikkansapitävää. Kaikessa tiedossa on virheitä, sillä virheiden täydellinen poistaminen maksaisi valtavasti. Tilastossa tuleekin kertoa mahdollisista virhelähteistä ja virheen suuruusluokasta.

Tilastoihin virheitä syntyy muun muassa otoksen käytöstä ja aineiston valikoitumisesta (esimerkiksi kato, jolla tarkoitetaan sitä, että kaikki eivät vastaa kyselyihin), käytetystä mittarista (esimerkiksi kysymys ymmärretään väärin) ja tietojen muokkauksesta. Virheet synnyttävät tietoihin joko satunnaisvaihtelua tai harhaa, jolla tarkoitetaan tuloksen systemaattista vääristymistä.

7. Tietojen on oltava mahdollisimman tuoreita. Tilasto kuvaa aina asioita, jotka ovat jo tapahtuneet. Silloin kun tilasto pohjautuu esimerkiksi hallinnolliseen aineistoon, saattaa tilaston julkaisemiseen kulua pitkäkin aika. Esimerkiksi tulotilastojen keskeinen tietolähde on verotus, joka saadaan valmiiksi tulonhankintavuotta seuraavan vuoden syksyllä. Yleensä tavoitteena on, että vuositilastot ilmestyvät seuraavan vuoden aikana, neljännesvuositilastot seuraavan vuosineljänneksen aikana ja kuukausitilastot seuraavan kuukauden aikana.

Tilaston laadun kannalta on tärkeätä myös se, että tilaston julkistaminen osataan ennakoida. Suomessa tärkeimpien tilastojen julkistamisajankohta kerrotaan yleensä jo vuotta aikaisemmin (katso Tilastojen julkistamiskalenteri).

8. Tietojen tulee olla helposti saatavilla. Jotta tilastotieto olisi kaikkien saatavilla, jaetaan huomattava määrä tilastotietoa maksutta. Ei riitä, että tilastotaulukot julkaistaan. Niiden lisäksi on julkaistava tiedonkeruumenetelmien kuvaus ja tilaston keskeisimmät tulokset on osoitettava. Maksuttoman tilastotiedon pariin pääsee Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

9. Tietojen on oltava kansainvälisesti ja ajallisesti vertailukelpoisia. Vertailukelpoisuus on usein varsin vaikeata saavuttaa. Historian kuluessa yhteiskunnat muuttuvat niin, että vanhoilla käsitteillä ei enää voi kuvata yhteiskuntaa. Vastaavasti käsitteet, joilla nyky-yhteiskuntaa kuvataan, eivät ehkä pysty kuvaamaan menneitä aikoja. Sama ongelma on kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkiksi asumiskustannusten vertailu eri maiden välillä on varsin vaikeaa, sillä asumisen rahoitus on eri maissa järjestetty hyvin eri tavoin. Toisissa maissa painotetaan vuokra-asumista, toisissa maissa omistusasumista. Joissakin maissa yhteiskunta tukee voimakkaasti asumista, joissakin taas ei.

Jotta vertailukelpoisuus toteutuisi mahdollisimman hyvin, tilastoissa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä ja luokituksia. Tilastokeskus pitää keskeisiä tilastoluokituksia (ammatti-, toimiala-, koulutus- ym. luokituksia) ajan tasalla. Keskeisistä käsitteistä ja luokituksista sovitaan usein kansainvälisesti. Esimerkiksi kansantalouden tilinpidon käsitteet on hyväksytty YK:n toimesta. EU:n piirissä kehitetään jatkuvasti yhteistä käsitteistöä ja määritelmiä Euroopan tilastoille.

Tilastojen tulee olla myös keskenään mahdollisimman johdonmukaisia ja yhtenäisiä. Eri käyttötarkoitukset tuovat tilastoihin väistämättä eroja. Eniten esillä ollut esimerkki tästä on Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen ero. Tilastokeskus pyrkii tuottamaan kansainvälisesti vertailukelpoisen työttömyysluvun, työministeriö taas tilastoi työvoimatoimistojen asiakkaita. Viime mainittu luku ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska maiden työttömyysturvajärjestelmät eroavat toisistaan. Kun tilastoissa on eroja, tulee erot ja niiden syyt kuitenkin selostaa käyttäjille. Samaa käsitettä ei saisi käyttää eri tilastoissa eri merkityksessä.

Esimerkit

Jaa