Työmarkkinatilastot
2.1 Työvoimatutkimus
Nopea suhdannetilasto
Työvoimatutkimus antaa kuukausittain nopean ja kattavan kuvan työmarkkinoiden muutoksista. Sen avulla saadaan tuoretta tilastotietoa työvoimasta. Työvoimatutkimus toimii myös suhdannemittarina, joka kertoo sekä lasku- että noususuhdanteista. Tutkimuksen aikasarjat kuvaavat lisäksi pitkällä perspektiivillä työmarkkinoiden muutoksia.
Kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot
Työvoimatutkimuksessa tilastoidaan kaikki työttömät työnhakutavasta riippumatta, ei vain työvoimatoimiston kautta työtä hakevia. Julkisuudessa seurataan erityisesti työttömyyden ja työllisyyden muutoksia edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettuja lukuja eli trendejä käytetään puolestaan seurattaessa pitkän aikavälin kehityksen suuntaa. Tutkimus antaa myös arvokasta tietoa niistä työikäisistä henkilöistä, jotka eivät ole työssä tai työnhakijoina (muun muassa opiskelijat ja eläkeläiset).
Työvoimatutkimuksen käsitteet ja määritelmät noudattavat kansainvälisen työjärjestön ILOn suosituksia ja EU:n tilastotoimen asetuksia. Tutkimuksen tilastotiedot ovat siten kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Otospohjainen haastattelututkimus
Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämästä väestön keskusrekisteristä kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Tutkimuksen otokseen kuuluu joka kuukausi noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan maassa asuvan väestön toiminnasta työmarkkinoilla. Tiedot kerätään puhelinhaastatteluilla ja samaa vastaajaa haastatellaan kaikkiaan viisi kertaa. Vuonna 2015 haastatteluja tehtiin noin 103 000.
Työvoimatutkimuksen viidenteen haastattelukertaan kuuluu perushaastattelun lisäksi EU:n asetukseen perustuva kotitalousosa, jonka avulla kerätään tietoja kotitalouksien rakenteesta ja kotitalouden kaikkien 15–74-vuotiaiden toiminnasta suhteessa työmarkkinoihin. Viidennellä haastattelukerralla on mukana myös EU-maiden yhteinen lisätutkimus (ns. ad hoc -moduuli), jonka aihe vaihtelee vuosittain. Lisätutkimuksella on tutkittu muun muassa koulutuksesta työelämään siirtymistä, elinikäistä oppimista, työaikamuotoja, työajan pituutta, vajaakuntoisten työllisyyttä sekä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia.
Kaikissa haastattelututkimuksissa esiintyy katoa. Työvoimatutkimuksessa kato oli vuonna 2015 keskimäärin 29 prosenttia. Kato vaihtelee esimerkiksi sukupuolen, iän ja alueen mukaan. Vastauskadon vaikutuksia tuloksiin voidaan korjata käyttämällä niin sanottua jälkiositusmenetelmää. Kadon lisäksi työvoimatutkimuksen tuloksiin sisältyy otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua. Otostutkimuksissa ilmenevän satunnaisvaihtelun suuruutta voidaan arvioida keskivirheen perusteella, jonka avulla voidaan puolestaan tutkimuksen kullekin tulosluvulle laskea luottamusväli. Tilastollisen aineiston analyysimenetelmistä löydät lisää tietoa Tilastokoulun Tilastojen ABC -kurssin oppitunnista 3.5 Tilaston analyysi.
Tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi
Työvoimatutkimuksen tuloksia julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain. Tiedot ovat käytettävissä noin 3–4 viikon kuluttua viiteajankohdasta. Tuloksia käytetään muun muassa työvoimapoliittisten ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa, päätöstenteon tukena sekä erilaisten toimenpiteiden työllisyysvaikutusten seurannassa. Euroopan unionin tilastovirasto, Eurostat ohjaa tutkimuksen sisältöä ja seuraa sen laatua. Eurostat tuottaa sille toimitetuista neljännesvuosiaineistoista omia rakenneindikaattoreitaan ja muita tilastoja.
Lisätietoa työvoimatutkimuksen tuloksista ja menetelmistä löydät työvoimatutkimuksen sivuilta.
HarjoituksetJaa