Työmarkkinatilastot

Oppitunti:	1 Mitä työmarkkinat ovat? 2 Miten työmarkkinoita tilastoidaan? 3 Työmarkkinatilastojen peruskäsitteet ja tunnusluvut 4 Muita keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja 5 Työttömyyden tilastointi 6 Työllisyyden tilastointi 7 Ansioiden tilastointi 8 Muuttuvat työnteon ajat, tavat ja paikat 9 Kansainvälistä vertailua työllisyydestä ja työttömyydestä 10 Työmarkkinatilastoinnin historia
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 4.1 Aktivointiaste 4.2 Ammatti 4.3 Avoimien työpaikkojen aste 4.4 Pendelöinti 4.5 Taloudellinen huoltosuhde 4.6 Toimiala 4.7 Työnantajasektori 4.8 Työpaikka 4.9 Työpaikkaomavaraisuus 4.10 Työura

4.8 Työpaikka

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa yksi työllinen henkilö muodostaa yhden työpaikan. Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää kyseisellä alueella.

Osa-aikaista työtä tekevä henkilökin muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös lyhytaikaisia, mutta tilaston perustana ovat ne työsuhteet, jotka ovat voimassa vuoden lopussa.

Työssäkäyntitilastossa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä. Liikkuvaa työtä tekevät, kuten autonkuljettajat, on pyritty sijoittamaan siihen toimipaikkaan, josta työtä ohjataan. Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa henkilöt on kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta.

Lähtötietojen puutteellisuudet voivat vääristää työpaikkamääriä. Esimerkiksi monitoimipaikkaisen yrityksen tai kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt voivat joskus kasautua tilastossa päätoimipaikkoihin.