På svenska

In English

Työmarkkinatilastot

Oppitunti:
Aihe:

5.1 Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston ero

Tietoa työttömyydestä saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Tilastokeskuksen otospohjainen työvoimatutkimus noudattaa mittauksessa kansainvälisen työjärjestön ILOn suosituksia. Sitoutuminen ILOn suosituksiin merkitsee sitä, että eri maiden työttömyysluvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. EU:n virallisen tilastotoimen osana työvoimatutkimuksen tuottama työttömyysluku kertoo Suomen virallisen työttömyysasteen.

Myös eri maiden työvoimaviranomaiset ylläpitävät rekistereitä työttömistä työnhakijoista. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri. Tiedot palvelevat ensisijaisesti kunkin maan omaa työhallintoa ja soveltuvat esimerkiksi työvoimapoliittisten palveluiden kohdentamiseen. Eri maiden työhallinnon ja lainsäädännön erojen takia rekistereiden työttömyysluvut eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Suomessa erilaisista lähtökohdista huolimatta Tilastokeskuksen työvoimatutkimus sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto kuvaavat samansuuntaisesti työttömyyden pitkän aikavälin kehitystä (ks. kuvio).

Maissa, joissa työttömyysturvan saanti on sidottu työnvälityksessä kirjoilla oloon, rekistereiden työttömyysluvut ovat usein suuremmat.

Esimerkiksi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön rekistereissä on runsaasti ns. eläkeputkessa olevia ja työttömyysturvaa saavia henkilöitä, jotka eivät aktiivisesti etsi työtä. Rekistereissä heidät luokitellaan työttömiksi. Sitä vastoin työvoimatutkimuksessa heidät tilastoidaan työvoimaan kuulumattomiksi.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston työttömyysluvut perustuvat puolestaan rekisteritietoon, joka saadaan työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä. Pieniä eroja aiheutuu muun muassa siitä, että työssäkäyntitilaston perusjoukkona on maassa vakinaisesti vuoden lopussa asuva väestö, kun taas työttömänä työnhakijana voi olla muitakin ryhmiä.

Kuvio. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömät 1997–2015

Kuvio. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston työttömät 1997–2015

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus (Tilastokeskus) ja työnvälitystilasto (TEM). Helsinki: Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu 30.9.2016]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/010_tyti_tau_102.px ja http://tem.fi/documents/1410877/2187011/tilkm2015.pdf

Harjoitukset

Jaa