Väestötieteen perusteet
10.2 Uusmalthuslaisuus – ehkäiskää lasten syntymiä
Aikanaan Thomas Malthus (1766–1834) julisti, että vuosi vuodelta ihmiskunnalla on yhä vähemmän ruokaa jaettavana. Tämä siksi, että väestönkasvu on huomattavasti nopeampaa kuin ruoan tuotanto. Kuitenkin Malthus kuului niihin henkilöihin, jotka vastustivat syntyvyyden säännöstelymenetelmien käyttöä, vaikka näkivät ympärillään köyhyyden lisääntyvän.
Varsinkin 1800-luvun yhteiskuntakriitikoista kuuluisimmat Karl Marx ja Friedrich Engels arvostelivat Malthusin näkemystä, että köyhyys johtuu ihmisestä itsestään. Sen sijaan he ajattelivat köyhyyden johtuvan yhteiskunnasta ja näkivät ratkaisuksi sosialistisen yhteiskunnan. Lisäksi monet taloustieteilijät totesivat jo tuolloin, että monissa maissa väestönkasvu on ylittänyt ihannekokonsa.
Ylikansoitusongelmien ratkaisemiseksi 1800-luvun lopulla voimistui ajatussuunta, jonka mukaan syntyvyyttä pitäisi tehokkaasti rajoittaa ehkäisykeinoja käyttämällä. Tätä ajatussuuntaa alettiin kutsua uusmalthuslaisuudeksi.
Oikeastaan uusmalthuslaisuus voimistui vasta silloin, kun siirtomaavaltaa alettiin purkaa 1950-luvulla. Tällöin havahduttiin tosiasian eteen, että monien entisten siirtomaiden väestönkasvu on kuolleisuuden voimakkaan alenemisen seurauksena voimistunut entisestään. Väestönkasvun hillitsemiseksi ratkaisua haettiin uusmalthuslaisuudesta: syntyvyyttä oli rajoitettava ja keinot löydettiin uusista ehkäisyvälineistä.
Lisätietoa: Thomas Malthus (1798): An Essay on the Principle of Population
Jaa